Huomautuksia Juha Pihkalan laatimaan suomennokseen Tertullianuksen teoksesta Apologeticum

Tertullianus on teologisesti hyvin merkittävä kirjailija ennen kaikkea varhaisuutensa tähden. Syksyllä 2010 julkaistiin dosentti ja emerituspiispa Juha Pihkalan suomennoksena yksi Tertullianuksen tärkeimmistä teoksista, vuonna 197 tai 198 kirjoitettu latinankielinen kristinuskon puolustuspuhe Apologeticum.

Kristinuskon varhaisvaiheiden kannalta näin keskeisen teoksen saaminen suomen kielelle on erittäin tervetullutta, mutta juuri sen takia on tärkeää saattaa yleisön tietoisuuteen myös ne puutteet, joita Pihkalan käännöksessä on.

Alla käyn läpi sellaisia Tertullianuksen teoksen kohtia, joissa Pihkalan suomennos on mielestäni virheellinen. Lisäksi käsittelen sellaisia kohtia, joissa tekstitraditioiden erot vaikuttavat huomattavasti tekstin sisältöön. Pihkalan laatimaan johdantoon ja selitysosastoon en puutu tässä lainkaan. Ainoastaan totean, että monet Pihkalan esittämät näkemykset Tertullianuksen elämästä ovat sellaisia, jotka viimeisten vuosikymmenien aikana on asetettu kyseenalaisiksi.

Pihkalan käännöksen kieli on pääasiallisesti hyvää ja helppolukuista nykysuomea. Paikoitellen Pihkalaa on kiiteltävä aivan erityisen onnistuneista suomenkielisistä muotoiluista kohdissa, joissa latinankielisen alkutekstin ilmaukset eivät ole mitenkään suoraviivaisesti käännettävissä suomeen. Joitakin Pihkalan käyttämiä ilmauksia pidän tyylillisesti epäonnistuneina ja melko usein hänen käännösratkaisunsa tuntuvat liian vapailta, mutta sellaisiin seikkoihin en tässä puutu. Sen sijaan käsittelen ne kohdat, joissa Pihkalan suomennoksessa on mielestäni jokin selvä ja merkittävä virhe, vaikkakin vapaan käännöksen ja käännösvirheen raja on joskus häilyvä. Joissakin käsittelemissäni tapauksissa käännösvirhe saattaa vaikuttaa sinänsä vähäpätöiseltä tai pelkästään epätarkalta käännökseltä, mutta se kuitenkin katkaisee johdonmukaisen yhteyden kontekstiin, niin että Pihkalan suomennoksen lukija ei pysty seuraamaan Tertullianuksen argumentaation logiikkaa.

Tertullianuksen Apologeticumin teksti on säilynyt kahtena eri versiona, joita kutsutaan yleensä nimillä Recensio Vulgata (= Vulg) ja Recensio Fuldensis (= F). Vulg-teksti löytyy vähäisin variaatioin 36 eri käsikirjoituksesta, joista varhaisin on kopioitu 800-luvulla; näiden kaikkien arvellaan polveutuvan yhdestä ja samasta käsikirjoituksesta.

F-teksti on säilynyt hieman monimutkaisemmalla tavalla. Teksti oli eräässä käsikirjoituksessa Fuldan luostarissa, jossa Franciscus Modius (François de Maulde) vuonna 1584 vertasi sitä La Barren vuonna 1580 julkaisemaan editioon Apologeticumista. Modius laati luettelon näiden välisistä eroista. Sittemmin tuo käsikirjoitus on kadonnut, mutta Modiuksen muistiinpanot ovat säilyneet. Lisäksi F-tekstistä on säilynyt muutaman sivun pituinen katkelma eräässä 900-luvulla kopioidussa käsikirjoituksessa (R).

Näiden kahden tekstimuodon välillä on laskutavasta riippuen 600–1000 eroavaisuutta. Useimmiten erot rajoittuvat lähinnä ilmaisun muotoon, mutta muutamissa kohdissa tekstien välillä on merkittäviä sisällöllisiäkin eroja.

Apologeticumin tekstikritiikkiin liittyy erittäin monimutkaisia piirteitä, eikä kysymykseen kahden eri tekstimuodon alkuperästä ole löydetty täysin tyydyttävää ratkaisua (vrt. Barnes 1971, 239–241). Useat tutkijat ovat kuitenkin arvelleet, että molemmat versiot ovat lähtöisin Tertullianuksen omasta kynästä ja että Tertullianus olisi ensiksi laatinut F-tekstiä vastaavan version mutta myöhemmin tehnyt itse siihen korjauksia, joiden pohjalta Vulg-teksti olisi syntynyt.

Pihkala kertoo käyttävänsä suomennoksessaan Carl Beckerin edition tekstiä (ilmeisesti sen toista painosta vuodelta 1961). Beckerin edition teksti ja siten myös Pihkalan suomennos seuraa pieniä korjauksia lukuun ottamatta Vulg-tekstin lukutapoja. Mutta jos myös F-tekstin lukutapa on peräisin Tertullianukselta itseltään, ansaitsee sekin päästä suomenkielisten lukijoiden tietoisuuteen. Alla olevien huomautusten joukossa on käsitelty ne kohdat, joissa eri lukutapojen välillä on merkittäviä sisällöllisiä eroja.

Seuraavassa annetaan ensin käsiteltävän kohdan luvun ja kappaleen numero, sitten kohdan latinankielinen teksti, joka on sama kuin Pihkalan käyttämän Beckerin edition toisen painoksen teksti, ellei erikseen muuta mainita; välimerkkien käytössä saattaa kuitenkin olla pieniä eroja Beckerin tekstiin ilman että siitä mainitaan. Sen jälkeen siteerataan Pihkalan suomennos (JP ja sivunumero) ja annetaan allekirjoittaneen käännösehdotus (TV), jossa on käytetty mahdollisimman pitkälti samoja ilmauksia kuin Pihkalan suomennoksessa. Eräissä tapauksissa esitän lopuksi vielä joitakin selityksiä (pienemmällä kirjasinkoolla).

Tekstivarianttien tapauksissa annetaan sekä Vulg- että F-teksti ja mainitaan, mikä lukutapa on kolmen viimeisimmän merkittävän edition tekstissä: Dekkers 1954, Becker 1961, Frassinetti 1965. (Hoppen editio vuodelta 1939 on myös huomionarvoinen, mutta koska siinä annetaan aina molemmat tekstimuodot, ei ole mielekästä tässä mainita, kumpaa hänen tekstinsä seuraa.) Jos edition tai tekstimuodon nimitys on kaarisuluissa, se tarkoittaa että se poikkeaa jossain vähäisessä suhteessa siitä, mikä sen perässä annetaan. Punaisella värillä on korostettu ne kohdat, joissa eri lukutavat eroavat toisistaan.

1,10 ne ... defendere pro bono audent

JP33: eivät uskalla hyvään vetoamalla oikeuttaa

TV: eivät uskalla ikään kuin hyvänä asiana puolustaa

2,3 confessio nominis, non examinatio criminis

JP34: tunnustautumista rikoksen nimeen, ei rikoksen itsensä tutkimista

TV: tunnustautumista [kristityn] nimeen, ei rikoksen tutkimista

Alkutekstissä on ensimmäisessä lausekkeessa pelkästään »tunnustautumista nimeen», jossa nimi viittaa nimenomaan »kristityn nimeen», eli tarkoitetaan kristityksi tunnustautumista.

2,5 qui coqui

JP35: mitkä keittiöt

TV: ketkä kokit

2,6 Atquin invenimus inquisitionem quoque in nos prohibitam.

JP35: Me puolestamme huomaamme, että meitä vastaan ei edes etsitä todisteita.

TV: Mutta huomaamme meidän etsimisenkin olevan kiellettyä.

Jaksossa apol. 2,6–9 Tertullianus viittaa Pliniuksen ja Trajanuksen väliseen tunnettuun kirjeenvaihtoon (Plin.epist.10,96–97). Sekä tuosta kirjeenvaihdosta että tämän Tertullianuksen jakson sisäisestä logiikasta käy selvästi ilmi, että inquiro-verbi ja inquisitio-substantiivi eivät tässä tarkoita todisteiden etsimistä vaan ihmisten etsimistä tai jahtaamista — samoin kuin conquiro-verbi Trajanuksen kirjeessä, jossa keisari kirjoittaa kristityistä: Conquirendi non sunt. Si deferantur et arguantur, puniendi sunt ...

2,7 Tunc Traianus rescripsit hoc genus inquirendos quidem non esse, oblatos vero puniri oportere.

JP35: Trajanus oli vastannut tähän, ettei heitä vastaan pitänyt lähteä etsimään todisteita, mutta jos heitä vastaan nostettaisiin syyte, heitä olisi rangaistava.

TV: Silloin Trajanus kirjoitti vastaukseksi, ettei tällaisia ihmisiä tullut etsiä, mutta jos heidät tuotiin oikeuteen, niin heitä oli rangaistava.

Vrt. yllä selitys kohtaan 2,6 ja siinä oleva sitaatti Trajanuksen kirjeestä. Tertullianuksen tässä käyttämä sana inquirendos vastaan Trajanuksen sanaa conquirendi.

2,8 negat inquirendos

JP35: kieltää tutkinnan

TV: kieltää etsimästä

Vrt. yllä selitykset kohtiin 2,6 ja 2,7.

2,8 censura

JP35: tutkinta

TV: päätös

Sana censura viittaa keisari Trajanuksen päätökseen tässä asiasssa eli niihin ohjeisiin, jotka hän antoi Pliniukselle.

2,8 Si damnas, cur non et inquiris? Si non inquiris, cur non et absolvis?

JP35: Jos kerran tuomitset, miksi et tutkisi? Jos kerran et tutki, miksi et päästä vapaaksi?

TV: Jos tuomitset, miksi et myös etsi? Jos et etsi, niin miksi et myös julista syyttömäksi?

Vrt. yllä selitykset kohtiin 2,6 ja 2,7.

2,9 Solum Christianum inquiri non licet, offerri licet, quasi aliud esset actura inquisitio quam oblationem. Damnatis itaque oblatum, quem nemo voluit requisitum. Qui, puto, iam non ideo meruit poenam, quia nocens est, sed quia non requirendus inventus est.

JP36: Vain kristittyjä vastaan ei ole lupa etsiä todisteita, syyttää heitä kylläkin saa — ikään kuin todisteiden etsintä olisi jotain muuta kuin syytettä varten. Te tuomitsette siis syytetyn, jonka rikkomuksia kukaan ei toivo tutkittavan ja joka – niin arvelen – ei ole ansainnut rangaistusta syyllisyytensä vuoksi, vaan siksi, että hänet on keksitty sellaiseksi ilman että häntä vastaan on saanut etsiä todisteita.

TV: Ainoastaan kristityn tapauksessa etsiminen on kiellettyä mutta oikeuteen tuominen sallittua, ikään kuin etsinnän tarkoitus olisi jokin muu kuin oikeuteen tuominen! Oikeuteen tuodun henkilön te siis tuomitsette, vaikkei kukaan halunnut häntä etsittävän. Luulenpa, että lopulta peruste hänen rankaisemiselleen ei ollut hänen syyllisyytensä vaan se, että hänet oli löydetty vaikkei häntä saanut etsiä!

Tässä termien merkitykset vastaavasti kuin koko jaksossa 2,6–9 (vrt. selitykset edellä): inquiro = requiro = etsiä tai jahdata (ihmisiä); inquisitio = (ihmisten) etsiminen; offero = tuoda oikeuteen; oblatio = oikeuteen tuominen.

2,12 Si non ita agitis circa nocentes, ergo nos innocentissimos iudicatis, cum quasi innocentissimos non vultis in ea confessione perseverare, quam necessitate, non iustitia damnandam a vobis sciatis.

JP36: Jos te kerran ette tee niin syyllisille, pitäkää myös meitä täysin syyttöminä, sillä ettehän te halua pakottaa meitä – täysin syyttömiä – pitämään kiinni sellaisesta tunnustuksesta, josta te tiedätte antavanne tuomion tilanteen vaatimusten, ei oikeuden perusteella.

TV: Jos te ette tee niin syyllisille, niin silloinhan te pidätte meitä täysin viattomina, kun kerran ette halua meidän – aivan kuin olisimme täysin viattomia – pitävän kiinni sellaisesta tunnustuksesta, josta tiedätte joutuvanne antamaan tuomion tilanteen vaatimusten, ei oikeuden perusteella.

2,13 de nobis solis mendacium elaboratis audire

JP37: te haluatte kuulla meistä vain valheita

TV: ainoastaan meistä te pyritte saamaan esiin valheen

2,14 Suspecta sit vobis ista perversitas, ne qua vis lateat in occulto ...

JP37: Tämä kieroilu herättäisi teissäkin epäilyksiä, ellei siihen olisi piiloutunut jokin hämärä voima ...

TV: Tämän nurinkurisuuden tulisi herättää teissä epäilyksiä, että vaikuttaako tässä ehkä salaisesti jokin voima ...

2,17 vis ergo neget se nocentem, ut eum facias innocentem, et quidem invitum

JP37: sinähän tiedät, että hän kieltäisi vain, jotta voisit julistaa hänet – vastoin hänen tahtoaan – syyttömäksi

TV: sinä siis tahdot, että hän kieltäisi olevansa pahantekijä, jotta voisit julistaa hänet syyttömäksi, vaikkakin vastoin hänen tahtoaan

2,19 Ideo et credunt de nobis quae non probantur et nolunt inquiri, ne probentur non esse quae malunt credidisse, ut nomen illius aemulae rationis inimicum praesumptis, non probatis criminibus de sua sola confessione damnetur.

JP38: Niinpä he uskovat meistä sellaista, mitä ei ole tutkittu, eivätkä halua meiltä kysyä, koska ymmärtävät vastauksista paljastuvan, ettei tuo pahaksi uskottu olekaan pahaa. Samalla kävisi ilmi, että tuomio on langetettu pelkästään tuon nimen tunnustamiseen kohdistuvan vihamielisen asenteen, ei todistettujen rikosten vuoksi.

TV: Sen takia he uskovat meistä asioita, joita ei ole osoitettu tosiksi, eivätkä he halua ottaa asioista selvää, ettei osoittautuisi, etteivät asiat ole niin kuin he haluavat uskoa niiden olevan, ja jotta tuomio langetettaisiin ennakkoluulojen eikä todistettujen rikosten perusteella pelkästään tunnustautumisesta nimeen, jota tuo vihamielinen vaikutus vastustaa.

F-tekstissä on sanan rationis tilalla sana operationis, mutta tällä on melko vähäinen merkitys tekstin sisältöön.

2,20 quid de tabella recitatis illum 'Christianum'?

JP38: miksi te luette äänestyslapustanne tuomion syyksi pelkästään 'kristitty'?

TV: miksi päätöksissänne tuomion syynä esitetään pelkästään se, että tuomittu on kristitty?

Oikeudenkäynnin lopuksi tuomarin (prokonsulin) päätös kirjoitettiin tauluun tai asiakirjaan (tabella), josta lukemalla se sitten julistettiin. 'Äänestyslappu' on huono suomennos, koska mistään äänestyksestä ei ollut kyse. Vrt. Pass.Scill. 14: Saturninus proconsul decretum ex tabella recitavit: »Speratum, Nartzalum, ... gladio animadverti placet.» Pass.Cypr. 3,6: ... decretum ex tabella recitavit: »Thascium Cyprianum gladio animadverti placet.»

3,4 Ut quisque hoc nomine emendatur, offendit.

JP39–40: Heti kun itse kunkin elämä ojentuu tämän nimen johdosta, hänen kimppuunsa käydään.

TV: Siinä määrin kuin jonkun elämäntavat parantuvat tämän nimen johdosta, se koetaan loukkaavana.

3,5 quae accusatio vocabulorum

JP40: Miten voidaan pukea sanoiksi syytös?

TV: Mistä nimityksiä voidaan syyttää?

3,7 Nec tamen quemquam offendit professio nominis cum institutione transmissi ab institutore.

JP40: Silti kukaan ei käy heidän kimppuunsa, kun he tunnustautuvat sihen nimeen, jonka he ovat perustajaltaan saaneet.

TV: Silti ketään ei kuitenkaan loukkaa tunnustautuminen nimeen, joka on peräisin siihen liittyvän opin perustajalta.

3,7 is probabit et nomen malum, dignum odio de reatu sectae et auctoris

JP40: hän todistaa myös nimen pahaksi, ja viha yhteisön ja sen perustajan syyllisyyttä kohtaan on oikeutettua

TV: hän todistaa, että myös nimi on paha ja vihaamisen arvoinen yhteisön ja sen perustajan syyllisyyden takia

4,1Vulg Becker: ut ex hoc quoque sciant homines in Christianis non esse quae in se nesciunt esse

4,1F Dekkers Frassinetti: ut ex hoc quoque sciant homines in Christianis non esse quae in se non nesciunt esse

Vulg-teksti, JP41: Näin ihmisille voi siitäkin valjeta, etteivät kristityt ole sellaisia, millaisia juuri he itse – tietämättään – ovat.

F-teksti, TV: Jotta ihmiset tästäkin saisivat tietää, etteivät kristityt ole sellaisia, jollaisia he tietävät itse olevansa.

4,2Vulg Becker: Respondebimus ad singula, quae in occulto admittere dicimur — quae illos palam admittentes invenimus —, in quibus ...

4,2F: Respondebimus ad singula, quae in occulto admittere dicimur, quae palam ad. [= admittentes] inveniuntur, in quibus ...

4,2Löfstedt Dekkers Frassinetti: Respondebimus ad singula, quae in occulto admittere dicimur, quae palam admittentes invenimur, in quibus ...

Vulg-teksti, JP41: Vastaamme siis yksitellen syytöksiin niistä teoista, joihin meidän kerrotaan salassa taipuneen – heidän itsensähän me huomaamme taipuvan sellaisiin julkisesti – ja joiden vuoksi ...

F-teksti, TV: Vastaamme siis yksitellen syytöksiin niistä teoista, joita meidän kerrotaan tekevän salassa ja joita heidän havaitaan tekevän julkisesti, ja joiden vuoksi ...

Löfstedtin korjauksen mukainen teksti, TV: Vastaamme siis yksitellen syytöksiin niistä teoista, joita meidän kerrotaan tekevän salassa, ja niistä, joita meidän havaitaan tekevän julkisesti. Näiden tekojen vuoksi ...

4,4–5 ... vim profitemini et iniquam ex arce dominationem, si ideo negatis licere, quia vultis, non quia debuit non licere. Quodsi quia non debet, ideo non vultis licere, sine dubio id non debet licere, quod male fit, et utique hoc ipso praeiudicatur licere quod bene fit.

JP41–42: ... te tunnustatte sillä edustavanne voiman ja vääryyden pakkovaltaa. Tehän ette salli, koska ette tahdo sallia, ette siksi, ettei ole lupa sallia. Jos näet olisi niin, että te ette tahdo sitä sallia, koska niin ei ole lupa tehdä, te epäilemättä olisitte kieltämässä jotain pahaa - mutta sehän juuri on esimerkki siitä, että hyvä on sallittava.

TV: ... te tunnustatte edustavanne voiman ja vääryyden pakkovaltaa, jos te siitä syystä ette salli, että ette tahdo sallia, ettekä siitä syystä, ettei ole oikein sallia. Jos te näet ette halua sallia sen takia, ettei ole oikein sallia, niin silloin varmastikaan ei pidä sallia sellaista, mikä on pahaa, ja kaiketi tässä ensin ajatellaan hyvän olevan sallittua.

Verbi debeo tarkoittaa tässä moraalista velvollisuutta eli sitä mitä tulee tehdä ja on oikein tehdä. F-teksti poikkeaa hieman yllä olevasta Vulg-tekstistä, jota Becker ja Frassinetti seuraavat, mutta lukutapojen merkitys on kuitenkin käytännössä sama.

5,4 Domitianus ... restitutis etiam quos relegaverat.

JP44: Domitianus ... jopa palautti asemaansa niitä, joilta oli sen vienyt.

TV: Domitianus ... antoi niidenkin, jotka hän oli karkottanut, palata takaisin.

5,7 ... leges istae ... quas Traianus ex parte frustratus est vetando inquiri Christianos, quas nullus Hadrianus ... impressit

JP45: Heihin tuskastuneena Trajanus kielsi kuulustelemasta kristittyjä, eikä siihen millään lailla kannustanut myöskään Hadrianus ...

TV: Trajanus teki nämä lait osittain tyhjiksi kieltämällä kristittyjen etsimisen, eikä niitä lakeja vahvistanut myöskään Hadrianus ...

Inquiro-verbin merkityksestä ks. yllä selitys kohtaan 2,6.

5,8 Facilius utique pessimi ab optimis quibusque, ut ab aemulis, quam a suis sociis eradicandi iudicarentur.

JP45: Pitäisihän parhaimpien tuomioillaan juuria joukostaan pois kaikkein pahimpia – omia kilpailijoitaan – mieluummin kuin omia liittolaisiaan.

TV: Pahojen ihmisten tuhoamista tahtovat kaiketi helpommin kunnolliset ihmiset, eli heidän vastustajansa, kuin heidän kaltaisensa ihmiset.

6,2 ... illae leges ... sumptum et ambitionem comprimentes, quae centum aera non amplius in cenam subscribi iubebant, nec amplius quam unam inferri gallinam et eam non saginatam

JP45: ... ne lait, joiden on määrä vastustaa ahneutta ja kunnianhimoa? Nehän määräävät, ettei ateriasta saa veloittaa enempää kuin sata assia, ei vaatia siihen tarkoitukseen enempää kuin yhden kanan ja senkin teurastamattomana.

TV: ... ne lait, joiden on määrä vastustaa tuhlaamista ja komeilua? Nehän määräävät, ettei ateriaan saa kuluttaa enempää kuin sata assia, eikä saa tarjota enempää kuin yhden kanan, ja senkin on oltava lihottamaton.

6,3 Video enim et centenarias cenas a centenis iam sestertiis dicendas, et in lances ... argentaria metalla producta.

JP45: Mutta mitä minä näenkään: sadoilla aterioilla kasataan satoja tuhansia hopearahoja – nimeltän sestertius – korin kokoisiin vaakakuppeihin!

TV: Mutta minä näen centenaria-aterioita, joiden nimitys tulee siitä että niihin käytetään jo sata tuhatta sestertiusta, ja kaivoksista saatava hopea kulutetaan astioiden valmistamiseen.

7,5 in uxoribus

JP48: naimattomista naisista

TV: aviovaimoista

7,10 »Fama est illum provinciam sortitum», sed: »Sortitus est ille provinciam»

JP49: »sellaista huhutaan esiintyvän provinssissa», vaan näin: »tällaista esiintyy provinssissa»

TV: »huhun mukaan provinssin hallinta on langennut hänen osakseen», vaan näin: »provinssin hallinta on langennut hänen osakseen»

8,3 cum tenebrae ceciderint caninae

JP50: kun häpeämätön pimeys lankeaa

TV: kun koirat pimentävät paikan

Adjektiivi caninae viittaa koiriin, joiden väitetään pimentävän paikan kaatamalla lamput. Ks. Tert.apol. 7,1 ja 8,7.

8,3 Piaculum enim admiseris, nisi incestum feceris.

JP50: Insestin jos hassaat, menetät sovitusuhrisi.

TV: Syyllistyt nimittäin syntiin, ellet harjoita insestiä.

8,6 Sed ignorantibus subicitur et imponitur. Nihil enim tale de Christianis adseverari sciebant, observandum utique sibi et omni vigilantia investigandum.

JP51: Mutta esille nostettu ja pöydälle pantu asia koskee sellaisia, joista ei mitään tiedetä. He eivät näet osanneet esittää kristittyjä vastaan mitään raskauttavaa, mikä heidän ilman muuta olisi pitänyt tarkkoina ja valppaina tutkijoina havaita.

TV: Mutta tämä järjestetään salakavalasti ihmisille, jotka eivät ole näistä etukäteen tietoisia. Eivät he näet tienneet, että mitään tällaista varmasti vakuutetaan kristityistä, vaikkakin heidän olisi pitänyt se huomata ja huolellisesti selvittää.

8,8 Quid si noluerint vel nullae fuerint?

JP51: Mutta jos nämä eivät tahdokaan tulla, eikä paikalle saavu kukaan?

TV: Mutta mitä jos nämä eivät tahdo tulla, tai jos jollakulla ei ole äitiä eikä sisarta?

Sana nullae viittaa edellisessä virkkeessä mainittuihin äitiin ja sisareen.

8,9 et sustinent et ignoscunt

JP52: he pidättäytyvät sellaisesta, sanoutuvat siitä irti

TV: mutta he kestävät sen ja painavat sen villaisella

9,2Vulg Becker Frassinetti: teste militia patriae nostrae

9,2F Dekkers: teste militia patris nostri

Vulg-teksti, JP52: tämän todistavat ne isänmaamme sotilaat

F-teksti, TV: tämän todistaa minun oman isäni sotilaspalvelus

F-tekstin lukutapa tukisi Hieronymuksen väitettä, että Tertullianuksen isä oli sotilas (centurio proconsularis). Toisaalta on arveltu (Barnes 1971), että Hieronymuksen väite perustuu juuri tähän F-tekstin lukutapaan. Ks. Hier.vir.ill. 53 ja Hier.chron.a.Abr. 2224.

9,11 Ructatur proinde ab homine caro pasta de homine.

JP54: Niinpä sitten röyhtäillään ihmistä ruokkinutta ihmislihaa.

TV: Niinpä sitten ihminen röyhtäilee lihaa, jota on ruokittu ihmislihalla.

9,19 Quidam multo securiores totam vim huis erroris virgine continentia depellunt, senes pueri.

TV: Eräät ovat vielä paljon turvallisemmassa asemassa, kun he neitsyinä pysymällä poistavat kokonaan tällaisen erheen mahdollisuuden ja ovat vanhoinakin vielä poikia.

Virke puuttuu Pihkalan suomennoksesta kokonaan, vaikka se on kaikissa käsikirjoituksissa ja editioissa, myös Beckerin editiossa. Virkkeen pitäisi tulla sivulla 56 sanoihin »insestin vaaralta» päättyvän virkkeen jälkeen.

10,1 altera quae desperat, altera quae recusat veritatem

JP57: Edellinen näistä saattaa totuuden epätoivoon, jälkimmäinen torjuu sen kokonaan.

TV: Edellinen näistä ei edes yritä saada selville totuutta, jälkimmäinen puolestaan torjuu totuuden.

10,8 tota denique Italia post Oenotriam Saturnia cognominabatur

JP58: itse asiassa koko Kaakkois-Italia, Oenotria, on sen jälkeen nimetty Saturniaksi

TV: vieläpä koko Italiaa kutsuttiin Saturniaksi, kun sitä aikaisemmin oli nimitetty Oinotriaksi

10,10 Taceo quod ita rudes adhuc homines agebant, ut cuiuslibet novi viri adspectu quasi divino commoverentur

JP59: En puhu nyt siitä, miten sivistymättömät ihmiset yhä tänään järkyttyvät kuin jumaluuden edessä nähdessään jonkun uuden ihmisen.

TV: En puhu nyt mitään siitä, että siihen aikaan ihmiset olivat vielä niin sivistymättömiä, että järkyttyivät kuin jumaluuden edessä nähdessään jonkun oudon ihmisen.

11,1 sicut illos homines fuisse non audetis negare, ita post mortem deos factos instituistis adseverare

JP59: teillä siis tuskin on rohkeutta kiistää noiden jumalien kerran olleen ihmisiä ja kun teidän samalla on vaikea myöntää, että heistä olisi tehty sellaisia vasta kuoleman jälkeen

TV: kun ette rohkene kiistää noiden jumalien kerran olleen ihmisiä, olette päättäneet ryhtyä vakuuttamaan, että heistä on tehty jumalia kuolemansa jälkeen

11,3 possidentes scilicet condicionis melioris potestatem

JP60: vaan heidän hallussaan olisi ollut jokin parempi olotila

TV: sillä heillä olisi ollut valta parempaan olotilaan

»Parempi olotila» tarkoittaa tässä jumaluutta verrattuna ihmisyyteen. F-teksti poikkeaa yllä olevasta hieman sanamuodoltaan mutta ei sisällöltään.

11,11 quem carcerem poenarum infernarum, cum vultis, affirmatis.

JP61: niitähän te pidätte – jos sallitte sanoa – helvetillisten rangaistusten vankiluolina.

TV: niidenhän te – silloin kun teille sopii – sanotte olevan helvetillisten rangaistusten vankiluolia.

11,12 et quicumque similes sunt alicuius dei vestri

JP61: tämänkaltaistahan kaikki teidän jumalanne tekevät

TV: ja kaikki jotka ovat samankaltaisia kuin joku teidän jumalistanne

12,1 nomina solummodo video quorundam veterum mortuorum

JP63: jo heidän nimistään tunnistan joitain kauan sitten kuolleita

TV: havaitsen ainoastaan joidenkin kauan sitten kuolleiden nimiä

12,2 ... ut revera nobis maxime, qui propter ipsos deos plectimur, solatium poenarum esse possit, quod eadem et ipsi patiuntur, ut fiant.

JP63: me, jotka olemme kärsineet näiden jumaliemme kuritusta, olemme muka saamassa lohtua rangaistuksiimme heiltä, jotka jumaliksi tullakseen ovat itse joutuneet saman kärsimään.

TV: niin että itse asiassa se voisi olla varsinkin meille, joita hakataan näiden jumalien takia, kärsimyksissämme jonkinlainen lohdutus, että ne itsekin joutuvat kokemaan samaa tullakseen jumaliksi.

Tertullianus siis viittaa tässä siihen, kuinka taiteilija kovakouraisesti käsittelee materiaalia tehdessään siitä jumalankuvan.

12,7 milvi

JP64: lepakot

TV: haukat

14,4 Hic Apollinem Admeto regi pascendis pecoribus addicit

JP67: Yksi jumalista pakotti Apollon paimentamaan kuningas Admetosin karjaa

TV: Yksi runoilija pani Apollon paimentamaan kuningas Admetosin karjaa

14,6 Nec tragici quidem aut comici parcunt, ut non aerumnas vel errores domus alicuius dei praefentur.

JP67: Eivät myöskään tragedioiden tai komedioiden kirjoittajat ole säälineet sanojaan, kun ovat panneet joidenkin sukujen vaivat ja virheet jonkun jumalan tiliin.

TV: Eivät myöskään tragedioiden tai komedioiden kirjoittajat pidättäydy kertomasta jonkin jumalan perheen murheista ja hairahduksista.

15,5 Iovis fratrem

JP69: Isä Juppiter

TV: Juppiterin veli

15,7 sub isdem vittis et apicibus et purpuris thure flagrante libidinem expungi

JP69: harjoitetaan haureutta papittarien päänauhojen, pappien päähineiden ja purppuravaatteiden alla – suitsukkeiden sauhutessa

TV: haluja tyydytetään päänauhojen, suippolakkien ja purppuravaatteiden alla, suitsukkeiden sauhutessa

Pihkalan suomennoksessa erityisesti sana 'papittarien' on ongelmallinen, koska päänauhaa, johon sana vittis viittaa, saattoivat käyttää myös miespuoliset papit.

15,7 Certe sacrilegi de vestris semper apprehenduntur

JP69: Vain te varmaankin käytte aina temppelinryövärien kimppuun

TV: Joka tapauksessa on varmaa, että kun temppelinryöstäjiä saadaan kiinni, he ovat aina teidän joukostanne

16,1 caput asininum esse deum nostrum

JP70: että meidän Jumalamme muka on aasipäinen

TV: että aasin pää on meidän jumalamme

16,8 signa omnibus deis praeponit

JP71: sotamerkkejä ... nostetaan esiin kaikkien jumalten kunniaksi

TV: sotamerkkejä pidetään kaikkia jumalia suuremmassa arvossa

16,11 exorbitantes et ipsi a Iudaico more, quem ignorant

JP72: Poikkeamme tässä juutalaisesta käytännöstä, jota meikäläiset eivät tunne.

TV: Mutta hekin poikkeavat tässä juutalaisesta tavasta, jota he eivät tunne.

17,5Vulg Becker Frassinetti: deum nominat, hoc solo, quia proprie verus hic unus

17,5F Dekkers: Deum nominat hoc solo nomine, quia proprio Dei veri

JP73: se käyttää nimeä 'Jumala' vain tästä yhdestä ainoasta ja todellisesta

Vulg-teksti, TV: se nimittää Jumalaa ainoastaan tällä nimellä, koska varsinaisesti vain tämä yksi on todellinen Jumala

F-teksti, TV: se nimittää Jumalaa ainoastaan tällä nimellä, koska se juuri on tosi Jumalan varsinainen nimi

17,6 [anima] ad caelum respicit; novit enim sedem Dei vivi; ab illo et inde descendit

JP73: [Sielu kohottaa katseensa] kohti taivasta. Se nimittäin tietää, missä on elävän Jumalan istuin. Sieltä, siitä suunnasta hän on tänne laskeutunut.

TV: [Sielu kohottaa katseensa] kohti taivasta. Se nimittäin tietää, missä on elävän Jumalan istuin. Hänestä ja sieltä se on tänne laskeutunut.

18,5 [Ptolemaeus Philadelphus] cum studio bibliothecarum Pisistratum, opinor, aemularetur

JP75: [Ptolemaios Filadelfos] työskenteli tiiviisti kirjastoasioissa — ymmärtääkseni Peisistratoksen kanssa.

TV: [Ptolemaios Filadelfos] luullakseni halusi kilpailla Peisistratoksen kanssa kirjaston kokoamisessa

18,7 Menedemus quoque philosophus, providentiae vindex

JP75: jumalallisten enteiden valvoja, filosofi Mendemos

TV: filosofi Menedemos, kaitselmuksen puolestapuhuja

19,1*–10*F: 1 Auctoritatem litteris praestat antiquitas summa. Primus enim prophetes, Moyses, qui mundi conditionem et generis humani pullulationem, et mox ultricem iniquitatis illius aevi vim cataclysmi de praeterito exorsus est per vaticinationem usque ad suam aetatem, et deinceps per res suas futurorum imagines edidit, penes quem et temporum ordo, digestus ab initio, supputationem saeculi praestitit, superior invenitur annis circiter quadringentis [F: trecentis] quam ille antiquissimus penes vos Danaus in Argos transvenisset. 2 Troiano denique proelio ad mille annos ante est: unde et ipso Saturno. Secundum enim historiam Thalli, qua relatum est Belum [F: bellum] Assyriorum et Saturnum Titanorum reges cum Iove dimicasse, ostenditur Belum [F: bellum] CCCXX et duobus annis Iliacum exitum antecessisse. Per hunc Moysen etiam illa lex propria Iudaeis a Deo missa est. 3 Deinceps multa et alii prophetae, vetustiores litteris vestris; nam et qui ultimo cecinit, aut aliquantulo praecucurrit aut certe concurrit aetate sapientiae auctoribus, etiam latoribus legis. 4 Cyri enim et Darii regno fuit Zacharias, quo in tempore Thales, physicorum princeps, sciscitanti Croeso [F: Cyro] nihil certum de divinitate respondit, turbatus scilicet vocibus prophetarum. Solon eidem regi finem longae vitae intuendum praedicavit, non aliter quam prophetae. 5 Adeo respici potest tam iura vestra quam studia de lege deque divina doctrina concepisse. Quod prius est, hoc sit semen necesse est. Inde quaedam nobiscum vel prope nos habetis. 6 De sophia amor eius philosophia vocitatus est: de prophetia affectatio eius poeticam vaticinationem deputavit. Gloriae homines si quid invenerant, ut proprium facerent, adulteraverunt. Etiam fructibus a semine degenerare contigit. 7 Multis adhuc de vetustate modis consisterem divinarum litterarum, si non maior auctoritas illis ad fidem de veritatis suae viribus quam de aetatis annalibus suppetisset. Quid enim potentius patrocinabitur testimonio earum, nisi dispunctio cotidiana saeculi totius, cum dispositiones regnorum, cum casus urbium, cum exitus gentium, cum status temporum ita omnibus respondent, quemadmodum ante milia annorum praenuntiabantur. 8 Unde et spes nostra, quam ridetis, animatur, et fiducia, quam praesumptionem vocatis, corroboratur. Idonea est enim recognitio praeteritorum ad disponendam fiduciam futurorum: eaedem [F: eadem] voces praedicaverunt utramque partem, eaedem [F: eadem] litterae notaverunt. 9 Unum est tempus apud illas, quod apud nos separari videtur. Ita omnia, quae supersunt, iam probata [F: improbata] sunt nobis, quia cum illis quae probata sunt, tunc futuris, praedicabantur. 10 Habetis, quod sciam, et vos Sibyllam, quatenus appellatio ista verae vatis [F: vera vates] Dei veri passim super ceteros, qui vaticinari videbantur, usurpata est, sicut vestrae Sibyllae nomen de veritate mentitae, quemadmodum et dei vestri.

F-teksti, TV: 1 Arvovaltaa kirjoituksille antaa niiden korkea ikä. Ensimmäinen profeetta, Mooses, kertoi profetian avulla menneistä asioista omaan aikaansa asti alkaen maailman luomisesta, ihmiskunnan lisääntymisestä ja pian seuranneen vedenpaisumuksen voimasta, joka kosti sen aikakauden pahuuden. Sitten hän omien asioidensa kautta näytti tulevien asioiden esikuvia. Hänen alusta lähtien esittämänsä aikakausien järjestys tarjoaa laskelman maailman iästä. Havaitaan, että Mooses eli noin 400 [F: 300] vuotta aikaisemmin kuin teidän keskuudessanne varhaisin Danaos saapui Argokseen. 2 Niinpä Mooses on tuhat vuotta Troijan sotaa ja siten Saturnustakin varhaisempi. Thalloksen historiateoksessa näet kerrotaan, että assyrialaisten kuningas Belos ja titaanien kuningas Saturnus taistelivat Juppiteria vastaan ja että Belos oli 322 vuotta Troijan tuhoa varhaisempi. Tämän Mooseksen kautta juutalaiset saivat Jumalalta oman lakinsa. 3 Sen jälkeen monia asioita esittivät muutkin profeetat, jotka ovat varhaisempia kuin teidän kirjoituksenne. Sillä hänkin, joka profetoi viimeisenä, oli joko hieman varhaisempi tai vähintäänkin samanaikainen kuin teidän viisauden opettajanne ja lakienne säätäjät. 4 Sakarja näet eli siihen aikaan, kun Kyyros ja Dareios olivat vallassa, jolloin ensimmäinen luonnonfilosofi Thales ei vastannut Kroisoksen [F: Kyyroksen] kysymykseen jumaluudesta mitään varmaa, koska oli hämmentynyt profeettojen puheista. Samalle kuninkaalle Solon huomautti profeettojen tavoin, että tuli ajatella millainen loppu on pitkällä elämällä. 5 Niinpä voidaan katsoa, että sekä teidän lakinne että oppinne ovat lähtöisin Jumalan laista ja opista. Se, joka on varhaisempi, on välttämättä siemen. Tästä syystä teillä on jotakin samaa tai melkein samaa kuin meillä. 6 Viisaudesta [sofia] on otettu sen rakastamiselle nimitys filosofia, ja profetian tavoittelussa on ryhdytty pitämään runoutta profetoimisena. Kun ihmiset olivat löytäneet jotain kirkkaudesta, he väärensivät sen tehdäkseen siitä omansa. Hedelmistä tuli siementä huonompia. 7 Perustelisin vielä monilla muillakin tavoilla Raamatun kirjoitusten varhaisuutta, elleivät ne saisi suurempaa auktoriteettia ja uskottavuutta oman totuutensa voimasta kuin ikävuosistaan. Mikä näet voisi vahvemmin puolustaa niiden todistusta kuin sen jokapäiväinen koetteleminen koko maailmassa, kun valtakuntien vaihtumiset, kaupunkien tuhoutumiset, kansojen häviämiset ja aikakausien olot vastaavat kaikessa sitä, mitä tuhat vuotta aikaisemmin julistettiin. 8 Tästä meidän toivommekin, jolle nauratte, saa eloa, ja luottamuksemme, jota te sanotte perusteettomaksi ennakkokäsitykseksi, vahvistuu. Menneiden tarkastelu pystyy nimittäin antamaan luottamuksen tuleviin, kun samat äänet ovat ennakolta julistaneet molempia ja samat kirjoitukset ovat panneet molemmat muistiin. 9 Niissä on vain yksi aika, vaikka se meidän kohdallamme näyttää jakaantuneen. Näin ollen kaikki, mitä on vielä tapahtumatta, on jo vahvistettu meille todeksi, sillä ne julistettiin samalla kuin ne asiat, jotka ovat osoittautuneet tosiksi, vaikka nekin olivat niitä julistettaessa vielä tulevaisuutta. 10 Teilläkin on tietääkseni Sibylla — mutta vain siinä mielessä että tämä tosi Jumalan tosi profeetan nimitys on kaikkialla annettu kaikille, jotka ovat näyttäneet profetoivan. Todellisuudessa teidän Sibyllanne eivät ole olleet nimensä veroisia niin kuin eivät ole olleet teidän jumalannekaan.

Tämä teksti löytyi Fuldan käsikirjoituksesta jakeiden 19,1 ja 19,2 välistä. Vulg-tekstin käsikirjoituksissa tällaista tekstiä ei ole lainkaan, ja siten se puuttuu myös Beckerin edition tekstistä ja Pihkalan suomennoksesta. Yllä oleva latinankielinen teksti on Dekkersin edition mukainen. Siinä on muutamia modernien tutkijoiden tekemiä korjauksia, joista merkittävimpien kohdalla annetaan hakasuluissa Fuldan käsikirjoituksen lukutapa.

19,2 Omnes itaque substantias omnesque materias origines ordines venas veterani cuiusque stili vestri, gentes etiam plerasque et urbes insignes historiarum et canas memoriarum, ipsas denique effigies litterarum, indices custodesque rerum, et – puto adhuc minus dicimus – ipsos, inquam, deos vestros, ipsa templa et oracula et sacra unius interim prophetae scrinium saeculis vincit, in quo videtur thesaurus collocatus totius Iudaici sacramenti et inde iam et nostri.

JP76: Siksi kaikki asiasisällöt sekä kaikki ainekset, kaikki alkuperät, yhteiskunnan järjestykset ja niiden lähteet juontuvat kukin omalla tavallaan vanhoista kirjoituksistanne. Niistä löytyvät myös useimmat kansat ja kaupungit häikäisevine historioineen ja muinaisine muistoineen, jopa itse kirjaimet, jotka viittaavat asioihin ja vartioivat niitä. Niin – arvelen tähän mennessä sanoneeni liian vähän – myös teidän jumalanne, temppelinne ja oraakkelinne sekä pyhät toimituksenne ovat välittyneet vuosisatojen takaa tänne asti yhden ainoan profeetan kirjakääröistä, joihin näyttää olevan koottuna koko juutalaisen uskon salaisuus ja sitä seuraten myös meidän.

TV: Kaikkien teidän vanhojen kirjoitustenne sisällöt, aiheet, alkuperät, järjestykset ja lähteet sekä useimmat vanhat ja kunniakkaat kansat ja kaupungit, jotka tunnetaan historiallisista teoksistanne ja kertomuksistanne, ja jopa kirjainten muodot, nuo asioiden ilmaisijat ja säilyttäjät, ja – luulen etten ole vieläkään sanonut tarpeeksi – jopa teidän jumalanne, temppelinne, oraakkelinne ja pyhät toimituksenne häviävät sadoilla vuosilla yhden ainoan profeetan kirjoituksille, joissa nähdään koottuna koko juutalaisen uskonnon oppi ja siten jo meidänkin oppimme.

Lyhyesti sanottuna Tertullianuksen mukaan Mooseksen kirjoitukset ovat satoja vuosia vanhempia kuin lähestulkoon mikään asia kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa.

19,3 [Moyses] mille circiter [annis] cladem Priami antecedit; possem etiam dicere quingentis amplius et Homerum, habens quos sequar.

JP76: Hän [Mooses] vaelsi noin tuhat vuotta ennen Priamoksen tuhoa, ja voisin myös lisätä: noin viisisataa vuotta ennen Homerosta. Mooseksen seuraajia minä seuraan.

TV: Mooses oli noin tuhat vuotta Priamoksen tuhoa varhaisempi, ja voisin myös sanoa – tiettyjä kirjailijoita seuraten – että siitä kului Homerokseen vielä viisisataa vuotta lisää.

Tertullianuksen mukaan siis Homeros kirjoitti 500 vuotta Troijan tuhon jälkeen ja siten noin 1500 vuotta Mooseksen jälkeen.

19,6 rex Iuba

JP77: Juban kuningas

TV: kuningas Juba

20,1 offerimus ... maiestatem scripturarum, si non vetustate divinas probamus, si dubitatur antiquitas.

JP77: esitämme ... kirjoitustemme arvovallan. Jos se nimittäin on määrä todistaa niiden iän perusteella, sitä emme ole vielä tehneet — jos näet niiden ikää epäillään.

TV: esitämme ... kirjoitustemme arvovallan — mikäli emme iän perusteella pysty vakuuttamaan niiden olevan jumalallisia, jos niiden varhaisuutta epäillään.

20,4 Hinc igitur apud nos futurorum quoque fides tuta est, iam scilicet probatorum, quia cum illis, quae cottidie probantur, praedicebantur: eaedem voces sonant, eaedem litterae notant, idem spiritus pulsat.

JP78: Tästä kaikesta seuraa se, että luotamme myös tulevasta sanottuun, se on jo näet osoittautunut todeksi, koska kaikki se, mikä päivittäin osoittautuu todeksi, ennustaa myös sen. Samaa kertovat sanat, samaa merkitsevät kirjaimet, samaan puhaltaa henki.

TV: Tästä kaikesta seuraa se, että luotamme myös tulevaisuudesta sanottuihin asioihin, ne kun näet on jo osoitettu tosiksi, sillä ne ennustettiin samalla kuin ne asiat, jotka päivittäin osoittautuvat tosiksi; samat äänet kertovat niistä, samoissa kirjoituksissa ne ovat merkittyinä muistiin ja sama Henki vaikuttaa niissä.

Lähes kaikissa käsikirjoituksissa lukee eadem voces ja eadem litterae, ja Pihkalan suomennoksen viimeinen virke näyttää seuraavan tällaista lukutapaa. Lukutapa eaedem voces ja eaedem litterae on kuitenkin kaikissa editioissa (myös Beckerin editiossa), sillä se on sekä paljon johdonmukaisempi Tertullianuksen ajatuksen kannalta että paremmin linjassa kolmannen lausekkeen idem spiritus kanssa.

20,5 quid delinquimus, oro vos, futuro quoque credentes

JP78: Kysyn teiltä, jotka myös uskotte tulevaisuuteen: mitä meiltä puuttuu

TV: Kysyn teiltä, miten me hairahdumme uskoessamme myös tulevaisuudesta sanottuun

21,5 et soli et caeli sui extorres

JP79: pakolaisina omaa aurinkoaan ja taivastaan vailla

TV: pakolaisina omaa maataan ja taivastaan vailla

21,9 Ceterum Dei filius nullam de impudicitia habet matrem; etiam quam videtur habere, non nupserat.

JP80: Mutta Jumalan äidissä ei ole siveettömyyden hituakaan, ja vaikka siltä näyttikin, hän ei ollut yhteydessä miehen kanssa.

TV: Mutta Jumalan Pojalla ei ole äitiä minkään siveettömyyden johdosta. Äiti, joka hänellä näyttää olevan, ei ollut edes mennyt naimisiin.

21,11Vulg Becker: Hunc ex Deo prolatum didicimus

21,11F Dekkers Frassinetti: Hunc ex Deo prolatum dicimus

JP80: Olemme sanoneet, että hän on lähtenyt Jumalasta

Vulg-teksti, TV: Olemme tulleet tietämään, että hän on lähtenyt Jumalasta

F-teksti, TV: Hänen me sanomme lähteneen Jumalasta

21,15 Sciebant et Iudaei venturum esse Christum, scilicet quibus prophetae loquebantur.

JP81: Myös juutalaiset tiesivät, että Kristus tulisi — juuri se, josta profeetat olivat puhuneet.

TV: Myös juutalaiset tiesivät, että Kristus tulisi — heillehän profeetat olivat puhuneet.

21,17 paralyticos restringeret

TV: paransi halvaantuneita

Nämä sanat puuttuvat Pihkalan suomennoksesta kokonaan, vaikka ne ovat kaikissa käsikirjoituksissa ja editioissa, myös Beckerin editiossa. Sanojen pitäisi tulla Pihkalan suomennoksessa sivulla 82 sanojen »puhdisti spitaalisia» jälkeen.

21,17Vulg Becker: ostendens se esse verbum Dei id est λογον illud primordiale, primogenitum, virtute et ratione comitatum et spiritu fultum, eundem qui verbo omnia et faceret et fecisset.

21,17F (Dekkers) Frassinetti: ostendens se esse Filium et illum olim a Deo praedicatum et ad omnium salutem natum, Verbum Dei illud primordiale, primogenitum, virtute et ratione comitatum et spiritu fultum.

Vulg-teksti, JP82: Niin hän osoitti, että hän on Jumalan sana eli logos — tuo ikiaikainen, ensisyntyinen, voiman ja järjen saattama sekä Hengen vahvistama, juuri hän, joka sanallaan luo kaiken ja on kaiken luonut.

F-teksti, TV: Niin hän osoitti olevansa Poika, jota Jumala oli muinoin etukäteen julistanut ja joka syntyi kaikkien pelastusta varten: Jumalan Sana, tuo ikiaikainen, ensisyntyinen, voiman ja järjen saattama sekä Hengen vahvistama.

21,18 Praedixerat et ipse ita facturos; parum, si non et prophetae retro.

JP82: Hän oli itse ennalta sanonut, että he tulisivat niin tekemään — aivan liian vähän, elleivät olisi jo ennen tehneet niin profeetoille.

TV: Hän oli itse ennalta sanonut, että he tulisivat niin tekemään — mikä olisi liian vähäinen todistus, elleivät myös profeetat olisi sitä aikaisemmin ennustaneet.

21,22 primores, quorum intererat populum vectigalem et famularem sibi a fide revocare

JP83: kansan johtomiehet, joille oli tärkeätä ... voittaa takaisin verovelvollisen ja alamaisen kansansa luottamus

TV: kansan johtomiehet, joille oli tärkeää ... kääntää verovelvollinen ja alamainen kansa pois uskosta

21,24 Sed et Caesares credidissent super Christo, si aut Caesares non essent necessarii saeculo, aut si et Christiani potuissent esse Caesares.

JP83: jotta myös keisarit voisivat uskoa Kristukseen, joko siksi, että maailma ei välttämättä tarvitse keisareita, tai siksi, että myös keisarit voisivat olla kristittyjä.

TV: Mutta keisaritkin olisivat uskoneet Kristukseen, jos vain keisarit eivät olisi olleet välttämättömiä maailmalle tai jos myös kristityt olisivat voineet olla keisareita.

21,26 Multum est, si eos adhibeam, ut credatis Christianis, propter quos non creditis Christianis.

JP83–84: On iso asia, jos voin käyttää hyväksi niitä, joiden vuoksi te ette usko Kristukseen, jotta uskoisitte Kristukseen.

TV: On merkittävää, jos minä saadakseni teidät uskomaan kristittyjä käytän todistajina niitä, joiden vuoksi te ette usko kristittyjä.

21,29 et ipsi Deum per hominem Moysen colere didicerunt

JP84: myös he ovat sanoneet palvelevansa Jumalaa ihmisen, Mooseksen välityksellä

TV: hekin ovat oppineet palvelemaan Jumalaa ihmisen, Mooseksen välityksellä

F-tekstistä puuttuu sana hominem, mutta Tertullianuksen ajatus on sama molemmilla lukutavoilla.

21,29 homo fuit Pompilius Numa

JP84: Numa Pompilius tuli ihmiseksi

TV: Numa Pompilius oli ihminen

21,31 Quaerite igitur, si vera est ista divinitas Christi, si ea est, qua cognita ad bonum quis reformatur, sequitur ut falsae renuntietur, comperta inprimis illa omni ratione, quae delitiscens sub nominibus et imaginibus mortuorum quibusdam signis et miraculis et oraculis fidem divinitatis operatur.

JP84–85: Miettikää itse, olisiko tuo Kristuksen jumaluus ehkä sittenkin tosi, olisiko se ehkä sittenkin se, jonka tunteminen voisi uudistaa itse kunkin hyvyyteen ja jonka seuraaminen paljastaisi väärät jumalat. Ennen kaikkea miettikää sitä, kävisikö siitä ehkä ilmi koko tuo viisaus, joka oltuaan tähän mennessä kätkössä joidenkin kuolleiden nimien ja kuvien alla, olisi nyt vaikuttamassa merkein ja ihmein ja ennussanoin uskoa todelliseen jumaluuteen.

TV: Miettikää itse, olisiko tuo Kristuksen jumaluus ehkä sittenkin tosi. Jos se on sellainen, jonka tunteminen uudistaa itse kunkin hyvyyteen, niin siitä seuraa väärän jumaluuden kieltäminen, kun ennen kaikkea ymmärretään koko se vaikutus, joka kuolleiden ihmisten nimiin ja kuviin kätkeytyneenä pyrkii tietynlaisilla merkeillä ja ihmeillä ja ennussanoilla aikaansaamaan uskoa niiden jumaluuteen.

F-tekstistä puuttuu sanat ad bonum quis reformatur. Sanojen ratione ... quae ... operatur tulkinnasta vrt. Tert.apol. 2,18–19 (Pihkala s. 18 »vihamielinen vaikutus»).

22,1 Cum et ipsi daemonium a pueritia adhaesisse dicatur, dehortatorium plane a bono.

JP85: Hänenhän sanotaan jo lapsuudestaan asti nojanneen sellaisten henkien apuun, jotka kehottivat häntä jatkuvasti hyvään.

TV: Sillä kerrotaan, että häneen oli lapsuudesta lähtien kiinnittynyt henki, joka selvästikin kehotti häntä karttamaan hyvää.

22,4 Sic malitia spiritalis a primordio auspicata est in hominis exitium.

JP85: Siten on jo ammoin ennustettu hengen pahuus tuottanut ihmisille tuhoa.

TV: Niipä hengellisen pahuuden tarkoituksena on alusta asti ollut ihmisen tuhoaminen.

22,8 Sic et auctores interdum videri volunt eorum, quae adnuntiant; et sunt plane malorum nonnumquam, bonorum tamen numquam.

JP86: Siksi ne toisinaan mieluusti antavat myös vaikutelman että olisivat ilmoittamiensa asioiden tekijöitä. Ilmiselvästi ne useimmiten ovat peräisin pahasta, eivät koskaan hyvästä.

TV: Siksi ne toisinaan mieluusti antavat myös vaikutelman että olisivat ilmoittamiensa asioiden tekijöitä. Ja pahojen asioiden tekijöitä ne usein ovatkin, mutta eivät koskaan hyvien asioiden.

22,9 Dispositiones etiam Dei et tunc prophetis contionantibus excerpunt et nunc lectionibus resonantibus carpunt.

JP86: Myös profeettojen julistamista Jumalan säädöksistä ne ovat aikanaan riipineet sopivia leikkeitä ja huutelevat väliin kun niitä nyt ääneen luetaan.

TV: Jumalan säädöksistäkin ne ovat poimineet otteita sekä silloin, kun profeetat niitä julistivat, että nykyisin, kun niitä ääneen luetaan.

F-tekstissä on sanan excerpunt tilalla sana exceperunt, jonka aikamuoto sopisi tähän ehkä paremmin, mutta muutoin sanojen sisällöllä ei ole suurta eroa.

23,3 ... ut aliter dementire videatur qui sacras turres pervolat, aliter qui tecta viciniae transilit, et alia vis pronuntietur in eo, qui genitalia vel lacertos, alia in eo, qui sibi gulam prosecat.

JP88: ... ja niinhän sitä, joka liehuu ympäri pyhiä palatseja tai joka hyppelee sinne tänne naapureiden katoilla, muualla pidettäisiin mielenvikaisena riehujana, tai jos joku leikkelee sukuelimiään, sen arvellaan siellä johtuvan muusta voimasta kuin siitä, joka saa jonkin jossain muualla leikkaamaan poikki kielensä.

TV: ... niin että eri tavalla mielenvikaisena pidetään sitä, joka loikkii pitkin pyhiä torneja, kuin sitä, joka hyppelee naapuruston katoilla, ja erilaisen voiman sanotaan vaikuttavan siinä, joka leikkaa irti sukuelimensä tai käsivartensa, kuin siinä, joka leikkaa kurkkunsa.

23,10 Adeo nulla est divinitas ista, quam tenetis, quia, si esset, neque a daemoniis affectaretur in confessione neque a deis negaretur. Cum ergo utraque pars concurrit in confessionem deos esse se negans, agnoscite unum genus esse, id est daemonas utrobique.

JP89: Siispä jumaliksi uskomienne jumaluus on yhtä tyhjän kanssa, sillä jos niin ei olisi, demonit eivät tunnustusta vaadittaessa pyrkisi heihin liittymään eivätkä jumalanne puolestaan heitä kieltämään. Mutta koska kumpikin osapuoli tunnustusta vaadittaessa kilvan kieltää kuuluvansa jumaliin, te havaitsette, että molemmin puolin on yhtä ja samaa lajia: demoneja yhtä kaikki.

TV: Ei siis ole olemassakaan sellaista jumaluutta, josta te pidätte kiinni, sillä jos sellaista olisi, eivät demonit vaatisi sitä tunnustuksella itselleen eivätkä jumalat kieltäisi sitä itseltään. Kun siis molemmat yhdessä tunnustavat, etteivät ole jumalia, myöntäkää että on vain yksi laji eli molemmat ovat demoneita.

23,11 Eadem vero opera nostra ab eisdem deis vestris non tantum hoc detegentibus, quod neque ipsi dei sint neque ulli alii, etiam illud in continenti cognoscitis, qui sit vere Deus ...

JP90: Juuri tämän jumalianne koskevan selvitystyön perusteella teille ei näet pitäisi paljastua pelkästään se, että omanne eivät ole jumalia, niin kuin eivät mitkään muutkaan vastaavat, vaan – jos siis pysytte mukana – te voitte oppia tuntemaan, kuka on todellinen Jumala ...

TV: Tämän meidän toimintamme johdosta nämä teidän samat jumalanne eivät ainoastaan paljasta sitä, etteivät ne itse eivätkä mitkään muutkaan ole jumalia, vaan saatte niiltä välittömästi tietää myös sen, kuka on todellinen Jumala ...

»Tämä meidän toimintamme» (eadem opera nostra) tarkoittaa eksorkismia, josta puhutaan sekä edellä että jäljempänä, erityisesti kohdissa 23,4–6 ja 23,15–18.

23,12Vulg Becker Frassinetti: ut Dei virtus et Dei spiritus et sermo et sapientia et ratio et Dei filius.

23,12F (Dekkers): ut Dei virtus et Dei spiritus ut ratio, ut Dei filius et Dei omnia.

JP90: Jumalan voimana ja henkenä ja sanana ja viisautena ja järkenä

Vulg-teksti, TV: Jumalan voimana ja henkenä ja sanana ja viisautena ja järkenä ja Jumalan poikana

F-teksti, TV: Jumalan voimana ja henkenä ja järkenä, Jumalan poikana ja Jumalan kaikkena

23,13–14 Quodcumque ridetis, rideant et illi vobiscum; negent Christum omnem ab aevo animam restituto corpore iudicaturum; dicant hoc pro tribunali, si forte, Minoen et Rhadamanthum secundum consensum Platonis et poetarum hoc esse sortitos. Suae saltim ignominiae et damnationis notam refutent: renuant se immundos spiritus esse, quod vel ex pabulis eorum, sanguine et fumo et putidis rogis pecorum, et impuratissimis linguis ipsorum vatum intellegi debuit; renuant ob malitiam praedamnatos se in eundem iudicii diem cum omnibus cultoribus et operationibus suis.

JP90: Kaikkea, mitä te nyt ilkutte, ihmiset tulevat myös silloin kaikkialla ilkkumaan teidän kanssanne. He kieltävät, että Kristus olisi muka tulossa tuomitsemaan jokaisen kuolleista herätetyn sielun aikojen alusta alkaen, ja ehkä väittävät, että tuomioitaan tuossa oikeusistunnossa tulevat jakamaan – kuten Platon ja runoilijat ovat yksimielisesti arvelleet – Minos ja Radhamynthys. Ainakin he tulevat kieltämään oman häpeänsä ja tuomionsa tahraiset merkit ja kiistämään olevansa saastaisia henkiä — senhän nyt pitäisi käydä ilmi heidän ruoastaan: verestä ja polttouhrieläintensä savun löyhkästä. He torjuvat sen, että olisivat jo ennen tuota tuomion päivää pahuutensa vuoksi olleet hylättyjä kaikkine palvelijoineen ja töineen.

TV: Kaikkea, mitä te ilkutte, ilkkukoot nekin teidän kanssanne; kieltäkööt, että Kristus on tuleva tuomitsemaan jokaisen aikojen alusta lähtien esiintyneen sielun ruumiiseen palautettuna; väittäkööt, että sen sijaan tuomioita tulevat jakamaan – kuten Platon ja runoilijat ovat yksimielisesti arvelleet – Minos ja Rhadamanthys. Kumotkoot ainakin oman häpeänsä ja tuomionsa tunnusmerkin ja kiistäkööt olevansa saastaisia henkiä, vaikkakin sen, että ne ovat saastaisia henkiä, pitäisi kyllä käydä ilmi niiden ruoastakin – verestä ja savusta ja karjaeläinten iljettävistä polttorovioista – sekä niiden oraakkelien ruokottomasta kielenkäytöstä. Kiistäkööt, että pahuutensa takia ne ovat kaikkine palvelijoineen ja tekoineen jo ennalta määrätty tuomittaviksi samaisena tuomion päivänä.

Hortatiivisten konjunktiivien (ilkkukoot, kieltäkööt, väittäkööt, kumotkoot, kiistäkööt, rideant, negent, dicant, refuntent, renuant) subjektina on pakanoiden jumalat eli demonit.

23,15 Atquin omnis haec nostra in illos dominatio et potestas de nominatione Christi valet et de commemoratione eorum, quae sibi a Deo per arbitrum Christum imminentia exspectant. Christum timentes in Deo et Deum in Christo subiciuntur servis Dei et Christi.

JP91: Mutta koko tämä ylivertainen valtamme, joka kohdistuu näihin ihmisiin, saa voimansa siitä, että me lausumme julki Kristuksen nimen ja muistutamme niistä asioista, joilla Jumala tulee heitä uhkaamaan tuomion perusteella, jonka Kristus antaa. Silloin he alkavat pelätä Kristusta Jumalassa ja Jumalaa Kristuksessa sekä taipuvat Kristuksen vallan alle Jumalan ja Kristuksen palvelijoina.

TV: Mutta koko tämä niihin kohdistuva ylivertainen valtamme saa voimansa siitä, että me lausumme julki Kristuksen nimen ja muistutamme niistä asioista, joilla ne odottavat Jumalan rankaisevan niitä Kristuksen ollessa tuomarina. Peläten Kristusta Jumalassa ja Jumalaa Kristuksessa ne alistuvat Jumalan ja Kristuksen palvelijoiden vallan alle.

Kristittyjen valta ei kohdistu »näihin ihmisiin», kuten Pihkala suomentaa, vaan pakanoiden jumaliin eli demoneihin. F-tekstissä lukee sanan nominatione sijaan dominatione, jolloin ensimmäinen virke voitaisiin tulkita: »Mutta koko tämä niihin kohdistuva ylivertainen valtamme saa voimansa Kristuksen vallasta ja niiden asioiden muistamisesta, joilla ne odottavat Jumalan rankaisevan niitä Kristuksen ollessa tuomarina.»

23,19 Colitis illos, quod sciam, etiam de sanguine Christianorum.

JP91: Häntä te – tietääkseni – palvelette myös vuodattaessanne kristittyjen verta.

TV: Niitä te – tietääkseni – palvelette myös vuodattaessanne kristittyjen verta.

Pronomini illos (niitä) viittaa pakanoiden jumaliin eli demoneihin.

24,5 alius suam animam deo suo voveat, alius hirci

JP93: toinen luovuttaa sielunsa juhlallisesti oman jumalansa haltuun, toinen taas haisevalle pukille

TV: toinen lupaa jumalalleen oman elämänsä, toinen lupaa uhrata jumalalleen pukin

24,7 Atque adeo et Aegyptiis permissa est tam vanae superstitionis potestas avibus et bestiis consecrandis et capite damnandis, qui aliquem huiusmodi deum occiderint.

JP93: Niinpä myös Egyptissä tämä tyhjänpäiväinen taikausko on saanut aikaan sen, että lintuja ja eläimiä on nostettu jumalalliseen arvoon, ja jos joku on sattunut surmaamaan sellaisen, häntä on rangaistu kuolemalla.

TV: Niinpä egyptiläisille on suotu valta harjoittaa niin tyhjänpäiväistä taikauskoa, että he pyhittävät jumaliksi lintuja ja eläimiä ja tuomitsevat kuolemaan ne, jotka tappavat jonkin tällaisen jumalan.

24,8 Faliscorum in honore patris Curris et accepit cognomen Iuno

JP93: faliskeilla sai heidän jumalansa heidän suojelusherransa Curriksen kunniaksi vielä lisänimen Juno

TV: faliskeilla Juno, joka sai lisänimenkin heidän isänsä Curriksen kunniaksi

25,3 Peregrinos enim deos non putem extraneae genti magis factum voluisse quam suae et patrium solum, in quo nati, adulti, nobilitati sepultique sunt, transfretanis dedisse.

JP94: En näet oikein usko sellaisten jumalien, jotka eivät ole roomalaista perua, halunneen osoittaa jollekin ulkomaalaiskansalle suurempaa hyväntahtoisuutta kuin omalleen. Meren takaista kotimaataan ne ovat suosineet, sitä jossa ne ovat syntyneet, varttuneet, tulleet palvoituiksi ja myös haudatuiksi.

TV: En näet oikein usko sellaisten jumalien, jotka eivät ole roomalaista perua, halunneen osoittaa jollekin ulkomaalaiskansalle suurempaa hyväntahtoisuutta kuin omalleen ja luovuttaneen meren takaisille ihmisille kotimaansa, jossa ne ovat syntyneet, varttuneet, tulleet palvoituiksi ja haudatuiksi.

25,11 Ergo aliorum est regnum dare, quia regnabatur multo ante quam isti dei inciderentur.

JP96: Joidenkin muiden on täytynyt antaa heille kuninkaallinen valta, koska he hallitsivat paljon ennen sitä aikaa, jona he alkoivat esiintyä piirtokirjoituksissa jumalina.

TV: Kuninkaallisen vallan antaminen kuuluu siis joillekin muille, koska kuninkaita oli vallassa jo kauan ennen kuin nämä jumalat alkoivat esiintyä piirtokirjoituksissa.

25,13 et deus ipse nusquam

JP97: eikä jumalaa itseään pidetty juuri minään

TV: eikä itse jumalaa ollut missään

'Jumala' (deus) tarkoittaa tässä jumalan kuvaa tai patsasta, jollaisia ei siis Tertullianuksen mukaan tuohon aikaan vielä ollut.

25,16 adulationes remunerasse

JP97: palkita liehittelyillä

TV: palkita liehittelyistä

25,17 Certe non potest fides convenire, ut religionis meritis excrevisse videantur qui, ut suggessimus, religionem aut laedendo creverunt aut crescendo laeserunt. Etiam illi, quorum regna conflata sunt in imperii Romani summam, cum ea amitterent, sine religionibus non fuerunt.

JP97: Eipä tosiaankaan taida olla uskottava sellainen väite, että suuruutensa olisivat saavuttaneet uskontonsa tähden ne, jotka – kuten olemme väittäneet – ovat joko loukaten nousseet uskontoa vastaan tai häpäisseet sitä isottelullaan. Eivät myöskään ne kansat, joiden valtakunnat ovat kokonaan sulautuneet Rooman ylivallan alle, ole siitä taas vapauduttuaan jääneet vaille uskontoa.

TV: Eipä tosiaankaan taida olla uskottava sellainen väite, että suuruutensa olisivat saavuttaneet uskontonsa tähden ne, jotka – kuten olemme esittäneet – ovat joko tulleet suuriksi loukkaamalla uskontoa tai loukanneet uskontoa tulemalla suuriksi. Eivätkä nekään kansat, joiden valtakunnat ovat kokonaan sulautuneet Rooman ylivallan alle, olleet vailla uskontoa silloin kun menettivät valtakuntansa.

26,3 si Romanae religiones regna praestant, numquam retro Iudaea regnasset

JP98: jos Rooma olisi uskontojensa erinomaisuudella saavuttanut valtansa, Juudeassa ei olisi milloinkaan aikaisemmin voinut olla kuninkuutta

TV: jos valtakunnat saadaan roomalaisten uskontojen perusteella, niin Juudealla ei olisi koskaan ollut valtakuntaansa

27,4 de mentibus vestris adversus nos proeliatur

JP99: taistelee sisimmästämme käsin meitä vastaan

TV: taistelee teidän sisimmästänne käsin meitä vastaan

27,5 Nam licet subiecta sit nobis tota vis daemonum et eiusmodi spirituum, ut nequam tamen servi metu nonnumquam contumaciam miscent et laedere gestiunt quos alias verentur; odium enim etiam timor spirat.

JP99: Sillä vaikka demonien ja sen kaltaisten henkien koko voima olisikin joutunut taipumaan meidän edessämme, niin saavat ne kuin saavatkin teidät kuin jotkut pelon ja uhman sekoittamat orjan ketaleet tekemään sellaista pahaa, mitä muutoin kavahdatte. Pelkonne näet saa aikaan myös vihaa.

TV: Sillä vaikka demonien ja sen kaltaisten henkien koko voima onkin meille alisteinen, niin kuitenkin ne petollisten orjien tavoin toisinaan sekoittavat pelkoonsa uhmakkuutta ja pyrkivät vahingoittamaan niitä, joita muutoin pelkäävät. Pelossakin on nimittäin vihaa.

27,7 repugnamus perseverantes in eo quod oppugnant

JP100: pysymme perääntymättä hänessä, jota he vastustavat

TV: pysymme perääntymättä siinä, mitä ne vastustavat

29,1 angeli aut daemones, substantia pessimi spiritus ... si denique, quod in conscientia vestra est, mortui vivos tuentur

JP102: enkelit tai demonit, kaikkein pahimman hengen ruumiillistumat ... jos ne lopulta – mistä tekin olette tunnossanne tietoisia – saavat kuolleet suojelemaan eläviä

TV: enkelit tai demonit, olemukseltaan pahat henget ... jos ne lopulta suojelevat eläviä, vaikka itse ovat kuolleita, mistä tekin olette tietoisia.

29,4 illos non subicimus rebus suis

JP102: emme alistu heidän valtaansa

TV: emme alista heitä heidän omassa vallassaan oleville asioille

30,2 Adversus quem valere non possunt, per eum valere se cognoscunt.

JP103: He ymmärtävät, ettei heillä ole mitään valtaa sitä vastaan, jolta he ovat valtansa saaneet.

TV: He ymmärtävät, että heidän valtansa tulee siltä, jota vastaan heillä ei ole valtaa.

30,3 Inde est imperator, unde et homo antequam imperator; inde potestas illi, unde et spiritus.

JP103: Siltä hän on saanut valtansa, siltä myös henkensä.

TV: Hänen keisariutensa on peräisin sieltä, mistä hän ihmisenäkin oli peräisin jo ennen kuin tuli keisariksi; hänen valtansa on peräisin sieltä, mistä hänen henkensäkin on peräisin.

30,5 Quoniam et ipse est, qui solus praestat, et ego sum, cui impetrare debetur, famulus eius, qui eum solus observo, ...

JP104: Onhan hän näet se, joka yksin tuon kaiken voi antaa, ja minun kuuluu sitä häneltä anoa, koska olen hänen palvelijansa. Minä kunnioitan yksin häntä, ...

TV: Onhan hän näet se, joka yksin tuon kaiken voi antaa, ja minä olen se, jonka kuuluu saada pyytämänsä, koska olen hänen palvelijansa ja ainoa joka kunnioittaa häntä, ...

»Minä» tarkoittaa tässä kristittyjä yleisesti eikä niinkään vain Tertullianusta itseään.

30,6 [offero] nec sanguinem reprobi bovis mori optantis, et post omnia inquinamenta etiam conscientiam spurcam

JP104: Minä en uhraa ... jo tapettavaksi toivotun härkäpahasen verta, olisihan näet tämän kaiken moskan jälkeen myös omatuntoni yhä likainen.

TV: Minä en uhraa ... jo kuolemaa toivovan kurjan härkäpahasen verta enkä tämän kaiken moskan jälkeen vielä likaista omaatuntoakin

30,7 Paratus est ad omne supplicium ipse habitus orantis Christiani.

JP104: Kaikkeen tähän rangaistukseen meitä on valmistanut rukoilevan Kristuksen hahmo.

TV: Rukoilevan kristityn asentokin on valmis kaikkien rangaistusten kohtaamiseen.

32,2 Sed et iuramus sicut non per genios Caesarum, ita per salutem eorum, quae est augustior omnibus geniis. Nescitis genios daemonas dici et inde diminutiva voce daemonia?

JP106: Myös me vannomme, mutta emme vetoa keisarin geniukseen, vaan sen hyvyyteen, joka on kaikkia geniuksia pyhempi. Ettekö tiedä, että geniuksia kutsutaan demoneiksi — demoneiksi jopa heikentävässä kielimuodossa?

TV: Emme myöskään vanno keisareiden geniusten kautta vaan heidän hyvinvointinsa kautta, mikä on kaikkia geniuksia pyhempää. Ettekö tiedä, että geniuksia nimitetään demoneiksi (sanalla daemon ja siitä johdetulla diminutiivimuotoisella sanalla daemonium)?

Sanat daemon ja daemonium tarkoittavat molemmat samaa asiaa: daimonia eli demonia eli kristillisen katsomuksen mukaan pahaa henkeä. Tertullianuksen virkkeen voisi tulkita myös niin päin, että demoneita nimitetään geniuksiksi.

33,2 Itaque ut meo, plus ego illi operor in salutem, si quidem non solum ab eo postulo eam, qui potest praestare, aut quod talis postulo, qui merear impetrare, sed etiam quod temperans maiestatem Caesaris infra Deum, magis illum commendo Deo, cui soli subicio; subicio autem, cui non adaequo.

JP106: Koska hän siis kuuluu myös minulle, minä toimin sitäkin innokkaammin hänen hyväkseen. En vaadi sitä ainoastaan siltä, joka voi sen suoda tai sellaiselta, joka ansaitsee tulla kuulluksi, vaan teen niin myös siksi, että alistan keisarin Jumalan valtaan ja jätän hänet ennen kaikkea Jumalan käsiin, jolle yksin hänet alistan. Alistan hänet sellaisen valtaan, jonka vertainen en ole.

TV: Koska hän on siis minun keisarini, tavoittelen sitäkin innokkaammin hänen hyvinvointiaan, kun en ainoastaan ano sitä siltä, joka voi sen antaa, ja ole sellainen anoja, joka ansaitsee saada pyytämänsä, vaan asettamalla keisarin majesteetin Jumalan alapuolelle suljen hänet vielä paremmin Jumalan suosioon, jolle ainoastaan hänet alistan. Mutta alistan hänet sille, jonka veroiseksi en häntä aseta.

Vrt. kohdat. Tert.apol. 29,4 ja 30,5.

34,2 Sed et gratius est nomen pietatis quam potestatis

JP107: Tuo nimi kertoo enemmän velvollisuudesta kuin vallasta

TV: Mutta huolenpidosta kertova nimi on myös miellyttävämpi kuin vallasta kertova nimi.

34,3 Tamquam si habens imperatorem alterum appelles, nonne maximam et inexorabilem offensam contrahes eius, quem habuisti, etiam ipsi timendam, quem appellasti? Esto religiosus in Deum, qui vis illum propitium imperatori.

JP108: Jos sinulla kerran on keisari ja kuitenkin olisit kutsuvinasi sellaiseksi jotain toista, eikö sinun silloin olisi syytä pelätä lankeavasi ankaraakin ankarampaan ja sovittamattomaan rikokseen sitä kohtaan, joka todella on keisarisi ja jonka on myös itse syytä pelätä häntä, joksi olet ylimpää hallitsijaasi nimittänyt? Kunnioita sitä Jumalaa, jonka toivot olevan suosiollinen keisarillesi!

TV: Jos sinulla olisi keisari mutta kutsuisit sellaiseksi jotakuta toista henkilöä, etkö silloin syyllistyisi suureen ja sovittamattomaan loukkaukseen häntä kohtaan, joka oli keisarisi, ja eikö tuon loukkauksen vuoksi pitäisi senkin olla peloissaan, jota kutsuit keisariksi? Kunnioita Jumalaa, jos haluat hänen olevan suosiollinen keisarille.

34,4(F) Dekkers: Scito te isto nomine male velle et male abominari, ut, vivente adhuc imperatore, deum appelles, quod nomen illi mortuo accedit.

F-teksti, TV: Tiedä, että sillä nimellä toivotat pahaa, kun keisarin vielä eläessä nimität häntä jumalaksi, joka nimi hänelle annetaan kuolleena.

Tämä teksti oli Fuldan käsikirjoituksessa luvun 34,4 lopussa. Vulg-tekstin käsikirjoituksissa tällaista tekstiä ei ole lainkaan, ja siten se puuttuu myös Beckerin editiosta ja Pihkalan suomennoksesta. Yllä oleva teksti on Dekkersin edition mukainen; siinä on tehty seuraavat korjaukset Fuldan käsikirjoituksen tekstiin: scito [F: scio], mortuo accedit [F: mortuum accidit]. Pihkalan suomennoksessa tämä teksti tulisi sivulle 108 luvun 34 loppuun sanoihin »kuoleman jälkeen julistettu» päättyvän virkkeen perään.

35,12 Eadem officia dependunt et qui astrologos et haruspices et augures et magos de Caesarum capite consultant

JP111: Samoja palveluksia tuottavat myös keisarin elämästä huolta kantavat astrologit, ennustajat, lintujen tarkkailijat sekä loitsujen lausujat

TV: Samat toimitukset suorittavat nekin, jotka tiedustelevat keisareiden elinaikaa astrologeilta, ennustajilta, lintujen tarkkailijoilta ja loitsujen lausujilta

Toimitukset (officia) tarkoittavat edellä kuvattuja pakanallisia uskonnollisia toimituksia (joihin kristityt eivät osallistuneet). Keisarin kuolinajan ennustamista ja sellaisen ennustuksen pyytämistä pidettiin vakavana rikoksena.

35,13 Non enim ea mente de caris consulitur qua de dominis.

JP111: Eri mielellä annetaan neuvoja rakkaiden kuin herrojen puolesta.

TV: Rakkaiden ihmisten asioita ei näet tiedustella samanlaisella mielellä kuin hallitsijoiden asioita.

36,1 Non possumus et Romani non esse et hostes esse, cum hostes reperiantur qui Romani habebantur.

JP111: Emme voi olla yhtä aikaa roomalaisia ja vihollisia, koska ne, joita on pidetty roomalaisina, ovat paljastuneet vihollisiksi.

TV: Emme voi yhtä aikaa olla olematta roomalaisia ja olla vihollisia, koska vihollisiksi ovat paljastuneet ne, joita on pidetty roomalaisina.

36,3 Nullum bonum sub exceptione personarum administramus, quia nobis praestamus

JP111: Yhtään sellaista me emme tee henkilöön katsoen saadaksemme siitä jotain itsellemme

TV: Yhtään sellaista me emme tee henkilöön katsoen, sillä teemme niin omaksi hyväksemme

36,4 Male enim velle, male facere, male dicere, male cogitare de quoquam ex aequo vetamur.

JP111–112: Kiellämme kaikkia yhtä lailla tahtomasta pahaa, tekemästä pahaa, puhumasta pahaa ja ajattelemasta kenellekään pahaa.

TV: Meitä kielletään tahtomasta, tekemästä, puhumasta ja ajattelemasta pahaa yhtä lailla kaikkien ihmisten suhteen.

37,2 Nam de isto ipsi recognoscite.

JP112: Oppikaa tästä tuntemaan itsenne!

TV: Miettikää nyt itsekin tätä asiaa.

37,2 Quotiens etiam praeteritis vobis suo iure nos inimicum vulgus invadit lapidibus et incendiis?

JP112: Miten usein te sallittekaan silmänne sivuun kääntäen meitä vihaavan omavaltaisen roskajoukon käydä kimppuumme kivin ja tulenliekein!

TV: Miten usein myös vihamielinen rahvas teidät sivuuttaen käy omavaltaisesti meidän kimppuumme kivin ja tulenliekein?

Sanat lapidibus et incendiis (suom. »kivin ja tulenliekein») puuttuvat F-tekstistä.

37,3 Quid tamen de tam conspiratis umquam denotatis, de tam animatis ad mortem usque pro iniuria repensatis, quando vel una nox pauculis faculis largiter ultionis posset operari, si malum malo dispungi penes nos liceret? Sed absit, ut aut igni humano vindicetur divina secta aut doleat pati, in quo probatur!

JP112: Mutta millaisen syyn te sitten saisittekaan leimata moitteinenne meitä näin kauheita salaliittolaisia, millaisen syyn pakottaa meitä näin innolla kuolemaa halveksivia katumaan omia vääryyksiänne, kun kerran jo yksi ainoa yö voisi saada muutaman pikku soihdun valossa aikaan kostoa koston päälle — jos meidän siis olisi lupa kostaa paha pahalla? Mutta pois se, että Jumalan valitsema yhteisö joko ryhtyisi kostamaan inhimillisellä tulella tai valittaisi siitä kärsimyksestä, joka sitä koettelee!

TV: Mutta mihin kostotoimiin te koskaan havaitsette näiden kuolemaan asti valmiiden salaliittolaisten ryhtyvän, vaikka vain yksi yö ja muutamat soihdut riittäisivät ylenpalttisen koston toteuttamiseen, jos vain pahan maksaminen pahalla olisi meidän keskuudessamme sallittua? Mutta pois se, että Jumalan yhteisö hankkisi oikeutta ihmisten sytyttämällä tulella tai että se valittaisi siitä kärsimyksestä, joka sitä koettelee!

37,5F Dekkers: Possumus dinumerare exercitus vestros: unius provinciae <Christiani> plures erunt

F-teksti, TV: Voimme laskea teidän sotajoukkojenne lukumäärän — yhdessä provinssissa on enemmän kristittyjä!

Tämä teksti tunnetaan vain Fuldan Käsikirjoituksesta. Sana Christiani on moderni korjausehdotus. Vulg-tekstin käsikirjoituksissa tällaista tekstiä ei ole lainkaan, ja siten se puuttuu myös Beckerin editiosta sekä Pihkalan suomennoksesta, jossa se tulisi sivulla 113 sanojen »teille olemme jättäneet vain temppelit» jälkeen.

38,2 prohibendarum factionum causa ...

JP114: tuollaisia tekoja torjutaan siksi, että ...

TV: järjestöjä kielletään siksi, että ...

39,4 summumque futuri iudicii praeiudicium est ...

JP116: Ankarinta mahdollista edessä olevaa tuomiota ennakoi se, että ...

TV: Ankarin mahdollinen edessä olevan tuomion ennakkotuomio on se, että ...

39,15 mysteriis Atticis cocorum dilectus indicitur

JP118: Attiksen mysteerien yhteydessä ilmoitetaan aterioiden arvo

TV: Attikalaisia mysteerejä varten toimitetaan kokkien kutsunnat

39,16 lucrum est pietatis nomine facere sumptum

JP118: siitä saatu voitto menee kiitollisen rakkauden nimiin

TV: rakkauden tähden kulutetut summat ovat voittoa

40,2 statim »Christianos ad leonem!» acclamatur. Tantos ad unum?

JP120: heti huudetaan: »Kristityt leijonien eteen!» Niinkö paljon yhdestä ainoasta?

TV: heti huudetaan: »Kristityt leijonan eteen!» Niin monetko yhden ainoan eteen?

40,5 cum totum orbem cataclysmus abolevit vel, ut Plato putavit, campestre solummodo

JP120: kun tulva hukutti koko maailman, tai kuten Platon arvelee, vain asutun maan

TV: kun vedenpaisumus hävitti koko maailman tai, kuten Platon arveli, vain tasangot

41,2 si quod et ipse patitur propter profanos etiam suos cultores laedi

JP123: salliihan hänkin sen, että vahinkoa joutuvat kärsimään häntä palvovien vuoksi myös ne, jotka eivät niin tee

TV: salliihan hänkin sen, että epäpyhien vuoksi myös hänen omat palvojansa joutuvat kärsimään vahinkoa

42,3 cum quibus et de quibus vivimus

JP124: teidän kanssanne ja teitä vartenhan me elämme

TV: teidän kanssanne ja teidän avullannehan me elämme

42,9 Sed cetera vectigalia gratias Christianis agent ex fide dependentibus debitum

JP125: Mutta muut verot kristityt maksavat uskollisesti oman kiitollisuuden velkansa lyhennykseksi

TV: Mutta muiden verojen osalta kristityt ansaitsevat kiitosta, koska he maksavat rehellisesti sen mihin ovat velvollisia

45,4 Diximus iam de Moysi aetate.

JP128: Me olemme oppineet ne jo Mooseksen ajoilta.

TV: Mooseksen ajoituksesta olemme jo puhuneet.

Tertullianus viittaa tässä teoksensa 19. lukuun.

45,7 eum timentes, quem timere debebit et ipse, qui timentes iudicat, Deum

JP128: Me pelkäämme häntä, jota meidän myös tulee pelätä, häntä, joka meidät pelokkaat tuomitsee: Jumalaa.

TV: Me pelkäämme häntä, jota täytyy pelkäävien tuomarinkin pelätä: Jumalaa.

Tuomari tarkoittaa tässä prokonsulia.

46,7 Quam illusores et corruptores inimice philosophi adfectant veritatem et adfectando corrumpunt, ut qui gloriam captant, Christiani et necessario appetunt et integre praestant, ut qui saluti suae curant.

JP130: Sitä totuutta, jonka kimppuun filosofit pilkaten, turmellen ja vihaten käyvät ja jonka kimppuun käydessään he myös itse turmeltuvat, kristityt puolestaan pitävät tavoittelemisen arvoisena kunniana. He sekä tarttuvat siihen välttämättömyyden ajamana että pitävät siitä tiukasti kiinni — niin kuin tekevät pelastuksestaan huolta kantavat.

TV: Sitä totuutta, jonka filosofit, nuo pilkkaajat ja turmelijat, pyrkivät vihamielisesti ja valheellisesti omimaan itselleen ja jota he turmelevat sitä omiessaan, koska havittelevat itselleen kunniaa, sitä totuutta kristityt sekä välttämättä tavoittelevat että pitävät sitä esillä väärentämättömänä, koska he kantavat huolta omasta pelastuksestaan.

46,8 Adeo neque de scientia neque de disciplina, ut putatis, aequamur.

JP130: Teidän mielestänne me emme siis ole tiedoltamme emmekä opiltamme samalla tasolla.

TV: Emme siis ole tiedollisesti emmekä moraalisesti samalla tasolla [filosofien kanssa], vaikka te niin luulette.

Vrt. Tert.apol. 46,18.

46,9 Deum quilibet opifex Christianus et invenit et ostendit

JP130: Kuka tahansa kristitty ymmärtää ja osaa osoittaa, että Jumala on maailman luoja

TV: Kuka tahansa kristitty käsityöläinen ymmärtää ja osaa osoittaa Jumalan

46,11Vulg Becker Dekkers Frassinetti: Democritus excaecando semetipsum, quod mulieres sine concupiscentia adspicere non posset et doleret si non esset potitus, incontinentiam emendatione profitetur. At Christianus salvis oculis feminas non videt; animo adversus libidinem caecus est.

46,11F: Democritus excaecando semetipsum, quod mulieres sine concupiscentia adspicere non posset, potius incontinentiam emendatione profitetur. At Christianus salvis oculis feminas non videt; animo adversus libidinem caecus est.

JP131: Demokritoksen kerrotaan sokaisseen itsensä, koska hän kärsi siitä, ettei voinut naisia nähdessään olla himoitsematta heitä. Näin hän itse todisti, että ei voinut parantaa hillittömyyttään. Mutta kristitty mies ei edes näe naisia sivein silminensä, hän on sielussaan sokea himon viettelyksille.

Vulg-teksti, TV: Demokritos sokaisi itsensä, koska hän ei voinut naisia nähdessään olla himoitsematta heitä ja kärsi, jos ei saanut heitä. Parannuskeinollaan hän todisti kyvyttömyytensä pidättyväisyyteen. Kristitty mies säilyttää silmänsä mutta ei katsele naisia; sielussaan hän on sokea himon viettelyksille.

F-teksti, TV: Demokritos sokaisi itsensä, koska hän ei voinut naisia nähdessään olla himoitsematta heitä. Parannuskeinollaan hän ennemminkin todisti kyvyttömyytensä pidättyväisyyteen. Kristitty mies säilyttää silmänsä mutta ei katsele naisia; sielussaan hän on sokea himon viettelyksille.

46,17 Sed dicet aliquis etiam de nostris excidere quosdam a regula disciplinae. Desinunt tamen Christiani haberi penes nos; philosophi vero illi cum talibus factis in nomine et honore sapientiae perseverant.

TV: Mutta joku varmaan sanoo, että myös meidän joukostamme jotkut lankeavat pois moraalinormien noudattamisesta. Heitä kuitenkin lakataan pitämästä kristittyinä meidän keskuudessamme; mutta nuo filosofit tuollaisine tekoineen säilyttävät viisauden nimen ja kunnian.

Tämä jae puuttuu Pihkalan suomennoksesta kokonaan, vaikka se on kaikissa käsikirjoituksissa ja editioissa, myös Beckerin editiossa. Jakeen pitäisi tulla sivulla 132 sanoihin »särkevällä julmuudella» päättyvän virkkeen jälkeen.

47,2Vulg Becker Dekkers Frassinetti: ut quae de nostris habent, ea nos comparent illis

47,2F: num quia quaedam de nostris habent, eapropter nos comparent illis

Vulg-teksti, JP132: niin että juuri se, mitä he ovat meiltä saaneet, tekee meidät heidän kaltaisikseen

F-teksti, TV: eihän se, että he ovat saaneet meiltä jotain, tee meitä heidän kaltaisikseen

47,4 Nam et si qua simplicitas erat veritatis, eo magis scrupulositas humana fidem aspernata nutabat, per quod in incertum miscuerunt etiam quod invenerant certum.

JP133: Sillä vaikka totuus olikin itsessään yksinkertainen, ihmisen taipumus käännellä ja väännellä asioita sai uskon vain entistäkin enemmän horjumaan ja huojumaan. Näin he sekoittivat epävarmuuden sekaan senkin, mitä pitivät varmana.

TV: Ja jos totuus oli yksinkertainen, niin sitä enemmän asioiden vääntelyyn ja uskon halveksimiseen taipuvaiset ihmiset huojuivat sekoittaen epävarmuuteen senkin, minkä löysivät varmana.

47,10 quibus aliquanto posteriores diversi isti commentatores probabuntur

JP134: Sen avulla me olemme voineet osoittaa nuo erilaiset tulkinnat paljon myöhemmin syntyneiksi.

TV: Voidaan osoittaa, että nuo moninaiset tulkitsijat ovat heitä jonkin verran myöhäisempiä.

47,11 fabulae ... quae de similitudine fidem infirmarent veritatis vel eam sibi potius evincerent, ut quis ideo non putet Christianis credendum, quia nec poetis nec philosophis, vel ideo magis poetis et philosophis existimet credendum, quia non Christianis.

JP134: ... myyttejä, jotka totuutta matkimalla ovat heikentäneet totuutta — tai ehkä pikemminkin puhuneet sen puolelleen: kenenkään ei siis tulisi uskoa kristittyjä, koska heihin eivät runoilijat eivätkä filosofitkaan usko, tai sitten olisi oikein innolla uskottava noita runoilijoita ja filosofeja, koska he eivät ole kristittyjä.

TV: ... myyttejä, jotta ne totuutta matkimalla heikentäisivät uskoa totuuteen tai saisivat ihmiset pikemminkin uskomaan niihin itseensä, niin että ihmiset ajattelisivat ettei kristittyjä tule uskoa, koska ei runoilijoita ja filosofejakaan tule uskoa, tai sitten ihmiset arvelisivat olevan parempi uskoa runoilijoita ja filosofeja, koska kristittyjä ei tule uskoa.

47,12(Vulg) Becker: Et gehennam si comminemur, quae est ignis arcani subterraneam ad poenam thesaurus

47,12(F) Dekkers Frassinetti: Et gehennam si comminemur, quae est ignis arcani subterraneus ad poenam thesaurus

JP134: Jos me taas uhkaamme kadotuksella — siis salaisella, rangaistukseksi varatulla maanalaisella tilalla, tulella

Becker-teksti, TV: Jos me taas uhkaamme helvetillä, joka on mystisen tulen varasto maanalaista rangaistusta varten

Dekkers-teksti, TV: Jos me taas uhkaamme helvetillä, joka on mystisen tulen maanalainen varasto rangaistusta varten

47,13 locum ... maceria quadam igneae illius zonae a notitia orbis communis segregatum

JP135: paikan, joka on erotettu sekä tuosta tulisesta pätsistä että muun maailman tietoisuudesta jollain muurilla

TV: paikan, jonka tuo tulinen vyöhyke ikään kuin muurilla erottaa tavallisen maailman tietoisuudesta

»Tuo tulinen vyöhyke» (igneae illius zonae) tarkoittaa helvettiä (gehenna), josta Tertullianus puhui edellisessä jakeessa apol. 47,12.

48,2Vulg Becker Frassinetti: Iam non ipsae sunt, quae fuerant, quia non potuerunt esse quod non erant, nisi desinant esse quod fuerant.

JP136: Sielut eivät nimittäin enää ole sitä, mitä ovat olleet, sillä sitä, mitä ne nyt eivät ole, ne eivät voisi olla, elleivät olisi lakanneet olemasta sitä, mitä ovat olleet.

TV: Sielut eivät nimittäin enää ole sitä, mitä ne ovat olleet, sillä ne eivät voisi olla sitä, mitä ne aikaisemmin eivät olleet, elleivät ne lakkaisi olemasta sitä, mitä ne aikaisemmin olivat.

F-tekstissä koko jae on muotoiltu aivan toisin, mutta sen ajatus on kuitenkin oleellisesti sama kuin Vulg-tekstissä.

48,3 multo utique dignius credi hominem ex homine rediturum, quemlibet pro quolibet, dum hominem, ut eadem qualitas animae in eandem restauretur condicionem, etsi non effigiem.

JP136: on ehdottomasti paljon arvokkaampaa uskoa ihmisen palaavan ihmiseksi, itse kunkin omaksi itsekseen – kun nyt kerran on kysymys ihmisestä – niin että kukin palaa entiseen sielun laatuunsa ja tilaansa, vaikkakaan ei enää samaan olomuotoon.

TV: on ehdottomasti paljon arvokkaampaa uskoa ihmisen palaavan ihmiseksi – kuka tahansa keneksi tahansa, kunhan vain ihmiseksi – niin että sama sielun laatu palautuu samaan olomuotoon, vaikkakaan ei samaan ulkomuotooon.

48,4 quod omnino de iudicio Dei pati debent animae, non sine carne meruerunt, intra quam omnia egerunt.

JP136: koska juuri sielun on koettava Jumalan tuomion seuraukset, se ei voi saada ansionsa mukaan ilman sitä ruumista, jonka verhossa se on kaikki tekonsa tehnyt.

TV: koska ylipäänsä mitään, mitä sielun täytyy Jumalan tuomion perusteella kärsiä, se ei ole ansainnut ilman ruumista, jossa se on kaiken tehnyt.

48,13 profani vero et qui non integre ad Deum, in poena aeque iugis ignis, habentes ex ipsa natura eius, divina scilicet, subministrationem incorruptibilitatis.

JP138: jumalattomat ja muut Jumalan silmissä viattomuutta vailla olevat taas yhtä ikuisesti kestävään tuliseen rangaistukseen, koska heille on suotu samanlainen katoamaton luonto kuin niillä, jotka kuuluvat Jumalalle.

TV: jumalattomat ja muut Jumalan silmissä viattomuutta vailla olevat taas rangaistukseen yhtä ikuisesti kestävässä tulessa, jonka jumalallinen luonto samalla tekee heidät katoamattomiksi.

50,8 carnifice iam fatigato postremo linguam suam comesam in faciem tyranni saevientis expellit

JP141: joka oli jo kiduttajan näännyksiin asti runtelema, sylkäisi lopuksi irti revityn kielensä julman tyrannin kasvoille

TV: kiduttajan ollessa jo näännyksissä lopulta sylkäisi irti puremansa kielen julman tyrannin kasvoille

50,11 Hanc qui veram a Deo sperat, si pro Deo patiatur, insanus est!

JP142: Mutta silkkaa hulluutta on, jos joku toivoo sitä todelliselta Jumalalta!

TV: Mutta jos joku, joka odottaa todellista ylösnousemusta Jumalalta, kärsii Jumalan tähden kuoleman, häntä pidetään mielettömänä!

Promini hanc viittaa kuolleiden ylösnousemukseen, joka mainitaan edellisessä virkkeessä.

50,12 Probatio est enim innocentiae nostrae iniquitas vestra.

JP142: se näet todistaa viattomuutemme ja teidän syyllisyytenne.

TV: Teidän pahuutenne näet on näet todistus meidän viattomuudestamme.

50,14 nec tamen tantos inveniunt verba discipulos, quantos Christiani factis docendo.

JP143: mutta silti eivät heidän sanansa ole löytäneet niin paljon oppilaita kuin kristityt ovat saaneet opetuksellaan.

TV: mutta silti eivät heidän sanansa ole löytäneet niin paljon oppilaita kuin kristityt ovat saaneet opettamalla teoillaan.

Kirjallisuus

Barnes T.D. 1971: Tertullian. A Historical and Literary Study. Oxford.

Becker C. 1961: Tertullian: Apologeticum. Verteidigung des Christentums. Lateinisch und Deutsch. Herausgegeben, übersetzt und erläutert von C. Becker. Zweite, durchgesehene Auflage. München.

Dekkers E. 1954: Tertulliani Apologeticum. Cura et studio E. Dekkers. Corpus Christianorum, Series Latina 1. Turnholti.

Frassinetti P. 1965: Q. Septimi Florentis Tertulliani Apologeticum. Recensuit P. Frassinetti. Corpus scriptorum Latinorum Paravianum. Torino.

Hoppe H. 1939: Tertulliani Apologeticum. Secundum utramque libri recensionem edidit H. Hoppe. Corpus scriptorum ecclestiasticorum Latinorum 69. Vindobonae.

Pihkala J. 2010: Tertullianus: Apologeticum. Kristinuskon puolustus. Latinan kielestä suomentanut ja selittänyt J. Pihkala. Helsinki.

Huomautuksia Juha Pihkalan laatimaan suomennokseen Tertullianuksen teoksesta Apologeticum

© TOMI VUOLTEENAHO 2011