Vanha roomalainen uskontunnustus kreikaksi
Symbolum Romanum
Vanha roomalainen uskontunnustus
τὸν υἱὸν αὐτοῦ τὸν μονογενῆ, τὸν κύριον ἡμῶν,
τὸν γεννηθέντα ἐκ πνεύματος ἁγίου καὶ Μαρίας τῆς παρθένου,
τὸν ἐπὶ Ποντίου Πιλάτου σταυρωθέντα καὶ ταφέντα,
καὶ τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ ἀναστάντα ἐκ τῶν νεκρῶν,
ἀναβάντα εἰς τοὺς οὐρανοὺς
καὶ καθήμενον ἐν δεξιᾷ τοῦ πατρὸς,
ὅθεν ἔρχεται κρίνειν ζῶντας καὶ νεκρούς·
Filium eius unicum, Dominum nostrum,
qui natus est de Spiritu sancto et Maria virgine,
qui sub Pontio Pilato crucifixus est et sepultus,
tertia die resurrexit a mortuis,
ascendit in caelos,
sedet ad dexteram Patris,
unde venturus est iudicare vivos et mortuos,
hänen ainoaan Poikaansa, meidän Herraamme,
joka syntyi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta,
joka ristiinnaulittiin ja haudattiin Pontius Pilatuksen aikana,
nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin,
istuu Isän oikealla puolella,
josta hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,
ἁγίαν ἐκκλησίαν,
ἄφεσιν ἁμαρτιῶν,
σαρκὸς ἀνάστασιν,
ζωὴν αἰώνιον.
sanctam ecclesiam,
remissionem peccatorum,
carnis resurrectionem.
pyhän seurakunnan,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen.2
Yllä oleva teksti on teoksesta Kelly J.N.D. 1972: Early Christian Creeds. Harlow. Sivu 103. Teksti on peräisin Markellos Ankyralaisen vuonna 340 lähettämästä kirjeestä Rooman piispa Juliukselle, ja se on säilynyt Epifanioksen teoksessa Panarion (Epiph.haer. 72,3,1). Huomattavimmat erot Markelloksen kreikankielisen tekstin Rufinuksen latinankielisen tekstin välillä ovat ne, että Markelloksen kreikankielisen tekstin ensimmäisessä kohdassa ei mainita Isää, ja Rufinuksen latinankielisen tekstin lopussa ei mainita ikuista elämää. Vanhasta roomalaisesta uskontunnuksesta on säilynyt kreikankielinen versio myös eräässä 800-luvulla kopioidussa käsikirjoituksessa, jota kutsutaan nimellä Aethelstanin psaltteri. Siinä oleva kreikankielinen versio eroaa hieman Markelloksen tekstistä vastaten tarkemmin Rufinuksen latinakielistä tekstiä.
Yllä oleva teksti on teoksesta Kelly J.N.D. 1972: Early Christian Creeds. Harlow. Sivu 102. Latinankielisen tekstin tärkein lähde on Tyrannius Rufinuksen noin vuonna 404 laatima teos »Expositio symboli». Lähes sama teksti on eräässä 500- tai 600-luvulla kopioidussa käsikirjoituksessa (MS Laud. Gr. 35, Bodleian Library) sekä eräässä 700-luvulla kopioidussa käsikirjoituksessa.
Yllä olevassa suomennoksessa on käytetty mahdollisimman pitkälle samoja ilmauksia kuin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon messussa käytetyssä Apostolisen uskontunnustuksen suomennoksessa. Muissa suhteissa yllä oleva suomennos on Tomi Vuolteenahon muotoilema.
1) Markelloksen kreikankielisessä tekstissä ei ole tässä sanaa »Isään».
2) Markelloksen kreikankielisessä tekstissä lukee tämän jälkeen vielä »iankaikkisen elämän».