Nikaian vuoden 325 uskontunnustus
Me uskomme yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään,
kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan;
ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan,
joka on ainoana syntynyt Isästä,
se on: Isän olemuksesta,
Jumala Jumalasta,
valo valosta,
tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt, ei luotu,
joka on samaa olemusta kuin Isä
ja jonka kautta on saanut syntynsä kaikki mitä on sekä taivaassa että maan päällä,
joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas ja tuli lihaksi, syntyi ihmiseksi, kärsi kuoleman ja nousi kuolleista kolmantena päivänä,
astui ylös taivaisiin,
on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita;
ja Pyhään Henkeen.
Mutta ne, jotka sanovat: »oli joskus niin, että häntä ei ollut» ja »ennen kuin hän syntyi, häntä ei ollut» ja että hän olemattomasta tuli olemaan, tai jotka sanovat Jumalan Pojan olevan toista olemusta tai muuttuvainen, heidät katolinen ja apostolinen kirkko kiroaa.
Yllä olevassa suomennoksessa on käytetty mahdollisimman pitkälle samoja ilmauksia kuin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käyttämässä suomennoksessa Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustuksesta (vuodelta 381). Muissa suhteissa yllä oleva suomennos on Tomi Vuolteenahon muotoilema kreikankielisen alkutekstin pohjalta.