Ἔκθεσις τῶν ρνʹ πατέρων
Symbolum Nicaenum-Constantinopolitanum
Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus
πατέρα, παντοκράτορα,
ποιητὴν οὐρανοῦ καὶ γῆς ὁρατῶν τε πάντων καὶ ἀοράτων·
Patrem omnipotentem,
factorem caeli et terrae, visibilium omnium et invisibilium.
kaikkivaltiaaseen Isään,
taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.
τὸν υἱὸν τοῦ θεοῦ τὸν μονογενῆ,
τὸν ἐκ τοῦ πατρὸς γεννηθέντα πρὸ πάντων τῶν αἰώνων,1
φῶς ἐκ φωτός,
θεὸν ἀληθινὸν ἐκ θεοῦ ἀληθινοῦ,
γεννηθέντα οὐ ποιηθέντα,
ὁμοούσιον τῷ πατρί,
δι᾽ οὗ τὰ πάντα ἐγένετο,
τὸν δι᾽ ἡμᾶς τοὺς ἀνθρώπους καὶ διὰ τὴν ἡμετέραν σωτηρίαν κατελθόντα ἐκ τῶν οὐρανῶν
καὶ σαρκωθέντα ἐκ πνεύματος ἁγίου καὶ Μαρίας τῆς παρθένου
καὶ ἐνανθρωπήσαντα,
σταυρωθέντα τε ὐπὲρ ἡμῶν ἐπὶ Ποντίου Πιλάτου
καὶ παθόντα καὶ ταφέντα
καὶ ἀναστάντα τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ κατὰ τὰς γραφὰς
καὶ ἀνελθόντα εἰς τοὺς οὐρανοὺς
καὶ καθεζόμενον ἐν δεξιᾷ τοῦ πατρὸς
καὶ πάλιν ἐρχόμενον μετὰ δόξης κρῖναι
ζῶντας καὶ νεκρούς·
οὗ τῆς βασιλείας οὐκ ἔσται τέλος·
Filium Dei unigenitum,
et ex Patre natum ante omnia saecula,
Deum de Deo,
lumen de lumine,
Deum verum de Deo vero,
genitum non factum,
consubstantialem Patri,
per quem omnia facta sunt,
qui propter nos homines et propter nostram salutem descendit de caelis
et incarnatus est de Spiritu sancto ex Maria virgine
et homo factus est,
crucifixus etiam pro nobis sub Pontio Pilato,
passus et sepultus est,
et resurrexit tertia die, secundum scripturas,
et ascendit in caelum,
sedet ad dexteram Patris,
et iterum venturus est cum gloria, iudicare
vivos et mortuos;
cuius regni non erit finis.
Jumalan ainoaan Poikaan,
joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,
Jumala Jumalasta,
valo valosta,
tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt, ei luotu,
joka on samaa olemusta kuin Isä
ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista,
tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta
ja syntyi ihmiseksi,
ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana,
kärsi kuoleman ja haudattiin,
nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,
astui ylös taivaisiin,
istuu Isän oikealla puolella
ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan
eläviä ja kuolleita
ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
τὸ κύριον καὶ ζωοποιόν,
τὸ ἐκ τοῦ πατρὸς2 ἐκπορευόμενον,
τὸ σὺν πατρὶ καὶ υἱῷ συμπροσκυνούμενον καὶ
συνδοξαζόμενον,
τὸ λαλῆσαν διὰ τῶν προφητῶν·
εἰς μίαν ἁγίαν καθολικὴν καὶ ἀποστολικὴν ἐκκλησίαν·
ὁμολογοῦμεν ἓν βάπτισμα εἰς ἄφεσιν ἁμαρτιῶν·
προσδοκῶμεν ἀνάστασιν νεκρῶν
καὶ ζωὴν τοῦ μέλλοντος αἰῶνος.
ἀμήν.
Dominum et vivificantem,
qui ex Patre Filioque procedit,
qui cum Patre et Filio simul adoratur et
conglorificatur,
qui locutus est per prophetas.
Et unam sanctam catholicam et apostolicam ecclesiam.
Confiteor unum baptisma in remissionem peccatorum.
Et exspecto resurrectionem mortuorum,
et vitam venturi saeculi.
Amen.
Herraan ja eläväksi tekijään,
joka lähtee Isästä ja Pojasta,
jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan
ja joka on puhunut profeettojen kautta.
Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon.
Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi,
odotamme kuolleiden ylösnousemusta
ja tulevan maailman elämää.
Yllä on vuoden 451 Khalkedonin kirkolliskokouksen toisessa istunnossa luettu »150 isän esitys uskosta» (εκθεσις των ρν' πατερων), millä tarkoitettiin vuoden 381 Konstantinopolin kirkolliskokouksessa laadittua ja vahvistettua uskontunnustusta. Tässä oleva teksti on sama kuin seuraavissa teoksissa:
Conciliorum oecumenicorum generaliumque decreta. Editio critica. I: The Oecumenical Councils From Nicaea I to Nicaea II (325–787). Curantibus G. Alberigo, M. Ritter, L. Abramowski et aliis. Turnhout 2006. Sivu 57.
Dossetti G.L. 1967: Il simbolo di Nicea e di Constantinopoli. Roma. Sivut 244–250.
Kelly J.N.D. 1972: Early Christian Creeds. Harlow. Sivut 297–298.
1) Uskontunnustuksen latinankielisissä versioissa on tässä välissä lisäksi sanat »Deum ex Deo» tai »Deum de Deo», ja tätä seuraten suomenkielisessä versiossa lukee »Jumala Jumalasta».
2) Uskontunnustuksen myöhäisemmissä latinankielisissä versioissa lukee tässä »ex Patre Filioque», ja sitä seuraten suomenkielisessä versiossa »Isästä ja Pojasta».
Yllä oleva uskontunnustuksen latinankielinen teksti on sama kuin Katolisen kirkon katekismuksessa, mutta isojen alkukirjainten ja välimerkkien käyttöä on muokattu hieman.
Yllä oleva uskontunnustuksen teksti on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon messussa käytetty suomennos Jumalanpalvelusten kirjasta, jossa sen otsikkona on »Nikean uskontunnustus».