| Etusivu | Uskontunnustukset | |
 |
|
Fides sancti Athanasii episcopi
|
Athanasiuksen tunnustus
|
|
|
1Quicunque vult salvus esse, ante omnia opus est, ut teneat catholicam fidem: 2quam nisi quisque integram inviolatamque servaverit, absque dubio in aeternum peribit.
|
|
|
1Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. 2Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
|
|
|
|
3Fides autem catholica haec est, ut unum Deum in trinitate et trinitatem in unitate veneremur, 4neque confundentes personas neque substantiam separantes. 5Alia est enim persona Patris alia Filii, alia Spiritus sancti; 6sed Patris et Filii et Spiritus sancti una est divinitas, aequalis gloria, coaeterna maiestas.
|
|
|
3Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, 4persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta. 5Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, 6mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
|
|
|
|
7Qualis Pater, talis Filius, talis et Spiritus sanctus. 8Increatus Pater, increatus Filius, increatus Spiritus sanctus; 9inmensus Pater, inmensus Filius, inmensus Spiritus sanctus; 10aeternus Pater, aeternus Filius, aeternus Spiritus sanctus: 11et tamen non tres aeterni sed unus aeternus; 12sicut non tres increati nec tres inmensi, sed unus increatus et unus inmensus. 13Similiter omnipotens Pater, omnipotens Filius, omnipotens Spiritus sanctus; 14et tamen non tres omnipotentes, sed unus omnipotens.
|
|
|
7Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: 8Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton. 9Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön. 10Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, 11eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, 12niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön. 13Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, 14eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.
|
|
|
|
15Ita deus Pater, deus Filius, deus Spiritus sanctus; 16et tamen non tres dii, sed unus est deus. 17Ita dominus Pater, dominus Filius, dominus Spiritus sanctus; 18et tamen non tres domini, sed unus est dominus. 19Quia sicut singillatim unamquamque personam et deum et dominum confiteri christiana veritate compellimur, 20ita tres deos aut dominos dicere catholica religione prohibemur.
|
|
|
15Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, 16eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. 17Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, 18eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra. 19Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, 20samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
|
|
|
|
21Pater a nullo est factus nec creatus nec genitus. 22Filius a Patre solo est, non factus nec creatus sed genitus. 23Spiritus sanctus a Patre et Filio, non factus nec creatus nec genitus sed procedens. 24Unus ergo Pater, non tres Patres; unus Filius, non tres Filii; unus Spiritus sanctus, non tres Spiritus Sancti. 25Et in hac trinitate nihil prius aut posterius, nihil maius aut minus, 26sed totae tres personae coaeternae sibi sunt et coaequales. 27Ita ut per omnia, sicut iam supra dictum est, et trinitas in unitate et unitas in trinitate veneranda sit. 28Qui vult ergo salvus esse, ita de trinitate sentiat.
|
|
|
21Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. 22Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt. 23Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. 24Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä. 25Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, 26vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, 27näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus. 28Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
|
|
|
|
29Sed necessarium est ad aeternam salutem ut incarnationem quoque domini nostri Iesu Christi fideliter credat. 30Est ergo fides recta ut credamus et confiteamur quia dominus noster Iesus Christus Dei filius et deus pariter et homo est.
|
|
|
29Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi. 30Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Yhtä lailla Jumala ja ihminen:
|
|
|
|
31Deus est ex substantia Patris ante saecula genitus, et homo est ex substantia matris in saeculo natus; 32perfectus deus, perfectus homo ex anima rationabili et humana carne subsistens; 33aequalis Patri secundum divinitatem, minor Patri secundum humanitatem.
|
|
|
31Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. 32Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen. 33Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
|
|
|
|
34Qui licet deus sit et homo, non duo tamen sed unus est Christus. 35Unus autem non conversione divinitatis in carne, sed adsumptione humanitatis in deo; 36unus omnino non confusione substantiae, sed unitate personae. 37Nam sicut anima rationabilis et caro unus est homo, ita deus et homo unus est Christus.
|
|
|
34Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi. 35Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden. 36Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. 37Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
|
|
|
|
38Qui passus est pro salute nostra, descendit ad inferna, surrexit a mortuis, 39ascendit ad caelos, sedit ad dexteram Patris, inde venturus iudicare vivos et mortuos: 40ad cuius adventum omnes homines resurgere habent cum corporibus suis et reddituri sunt de factis propriis rationem; 41et qui bona egerunt ibunt in vitam aeternam, qui vero mala in ignem aeternum.
|
|
|
38Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, 39astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. 40Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. 41Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.
|
|
|
|
42Haec est fides catholica, quam nisi quis fideliter firmiterque crediderit, salvus esse non poterit.
|
|
|
42Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.
|
|
|
|
Yllä oleva teksti on teoksesta Kelly J.N.D. 1964: The Athanasian Creed. London. Sivut 17–20. Kellyn tekstin pyrkimyksenä on olla mahdollisimman tarkka rekonstruktio siitä tekstimuodosta, jota tunnustuksesta käytettiin 500-luvun alkupuolella.
Merkittävimpiä vaihtoehtoisia lukutapoja:
Otsikko: Kaikkein varhaisimmassa ja muutamassa muussakin käsikirjoituksessa tunnustuksen tekstillä ei ole minkäänlaista otsikkoa. Muissa varhaisissa käsikirjoituksissa esiintyy mm. seuraavia otsikkoja: »Fides catholica sancti Athanasii episcopi», »Fides sancti Athanasii episcopi Alexandriae», »Fides catholica», »Incipit exemplar fidei catholicae sancti Athanasii episcopi Alexandrinae ecclesiae».
Jae 33: Muutamassa käsikirjoituksessa on klassisen kieliopin mukaisesti ablatiivi »minor Patre». Useimmissa käsikirjoituksissa on kuitenkin datiivi »minor Patri». Datiivi alkoi yleistyä komparatiivisten adjektiivien yhteydessä 400-luvulta lähtien.
Jae 38: Useimmissa käsikirjoituksissa lukee »inferos» eikä »inferna», mutta Kelly pitää jälkimmäistä alkuperäisenä muotona. Useissa käsikirjoituksissa lukee »tertia die resurrexit», mutta Kellyn mukaan alkuperäisempi lukutapa on monien varhaisten käsikirjoitusten mukaisesti pelkkä »surrexit» ilman sanoja »tertia die».
Jae 40: Eräissä käsikirjoituksissa lukee »in corporibus suis». |
|
|
Yllä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoissa oleva suomennos, mutta sen numerointia ja kappalejakoa on muokattu siten, että ne noudattavat vieressä olevaa Kellyn edition tapaa.
|
|
|
|
|
|
TEXTUM ELECTRONICUM PRAEPARAVIT TOMI VUOLTEENAHO 2010 |
|