Prudentiuksen runot
Prudentius julkaisi runokokoelmansa vuonna 404 tai 405 jKr. Modernissa painetussa editiossa kokoelma on noin 400 sivun laajuinen. Runot ovat latinankielisiä, mutta niiden otsikot ovat vanhan roomalaisen tavan mukaan kreikankielisiä. Prudentius käyttää monia eri runomittoja, joista useimmat ovat klassisten mallien mukaisia. Runojen aiheet ovat kristillisiä.Runokokoelman aloittaa 45 säkeen mittainen Praefatio, jossa Prudentius kertoo omasta elämästään. Teoksen päättää lyhyt Epilogus, jossa Prudentius sanoo että hänen osuutensa Jumalan palvelemisessa on runojen kirjoittaminen.
Cathemerinon liber sisältää kaksitoista päivän ja elämän eri vaiheisiin liittyvää kristillistä hymniä. Apotheosis puolustaa katolista kolminaisuusoppia hereetikkoja ja juutalaisia vastaan. Hamartigenia käsittelee kysymystä pahan alkuperästä vastustaen erityisesti Markionin dualismia.
Psychomachia on allegorinen kuvaus siitä, kuinka hyveet ja paheet taistelevat ihmisen sielusta. Tällä runolla on ollut erityisen suuri vaikutus keskiajan kirjallisuuteen.
Contra Symmachum on Prudentiuksen runomuotoinen vastine senaattori Symmachuksen vuonna 384 jKr. tekemään esitykseen, jossa tämä pyysi Rooman senaattia pystyttämään alttarin voiton jumala Victorialle vanhojen pakanallisten tapojen mukaisesti (Symm.rel. 3). Prudentiuksen runossa on selviä vaikutteita Milanon piispa Ambrosiuksen laatimista vastineista Symmachuksen pyyntöön (Ambr.epist. 17–18).
Peristephanon liber sisältää neljäntoista runoa, joissa Prudentius käsittelee kristittyjä marttyyreja. Kokoelman runoissa on sekä historiallisesti tosia tietoja että täysin fiktiivistä aineistoa. Kahdennessatoista runossa kerrotaan apostoli Pietarin ja Paavalin marttyyrikuolemista.
Tituli historiarum, toiselta nimeltään Dittochaeon, on kokoelma lyhyitä, neljän heksametrisäkeen mittaisia kuvauksia Raamatun kertomuksista. Ne on todennäköisesti tarkoitettu eräänlaisiksi kuvateksteiksi Raamatun teemoja esittäviin maalauksiin.
Kirjallisuutta
Prudentiuksen runoja ei ole suomennettu. Niiden latinankielisten alkutekstien parhaat editiot ovat teoksissa CSEL 61 ja CCSL 126:
Corpus scriptorum ecclesiasticorum Latinorum, vol. 61: Aurelii Prudentii Clementis Carmina. Edidit I. Bergman. Vindobonae 1926.
Corpus Christianorum, Series Latina 126: Aurelii Prudentii Clementis Carmina. Cura et studio M.P. Cunningham. Turnholti 1966.
Prudentiusta ja hänen runojaan käsitellään mm. seuraavissa teoksissa:
DiBerardino A. 1986: "Prudentius." Patrology. Volume IV. The Golden Age of Latin Patristic Literature From the Council of Nicea to the Council of Chalcedon. Edited by A. DiBerardino. Westminster. Sivut 281–296.
Döpp S. 2000: "Prudentius." Dictionary of Early Christian Literature. Edited by S. Döpp and W. Geerlings. New York. Sivut 504–507.
Palmer A.M. 1989: Prudentius on the Martyrs. Oxford.