Cyprianuksen elämäkerta Vita Cypriani
Latinankielinen teos Vita Cypriani (Cyprianuksen elämä) kertoo ylistävään sävyyn Cyprianuksen elämästä ja kuolemasta kristittynä. Elämäkerran kirjoittaja aloittaa kertomuksensa vasta Cyprianuksen kristityksi kääntymisestä lähtien eikä mainitse hänen aikaisemmasta elämästään muuta kuin kirjallisen sivistyksen. Sen sijaan tiedot Cyprianuksen kristinuskoon tutustumisen ja piispaksiasettamisen välisestä ajasta perustuvat suureksi osaksi tähän kirjoitukseen. Cyprianuksen piispuuskauden ja marttyyrikuoleman osalta teoksessa kerrotaan monia asioita, jotka täydentävät Cyprianuksesta muiden lähteiden perusteella saatavaa kuvaa. Cyprianuksen tutkielmien ajoitusten ja aitouden määrittämisen kannalta tärkeä on elämäkerrassa esitetty, ilmeisesti kronologisessa järjestyksessä oleva luettelo tutkielmista.1Teoksen kirjoittaja sanoo kertovansa niistä asioista ja tapahtumista, joissa hän itse oli ollut Cyprianuksen mukana sekä siitä, mitä oli saanut tietää ihmisiltä, jotka olivat tunteneet Cyprianuksen kauemmin kuin hän itse.2 Toisaalta hän sanoo kirjoittavansa jälkipolvia varten, koska hänen aikanaan Cyprianuksen elämä oli kaikkien, jopa pakanoiden, tiedossa.3 Ei ole mitään syytä epäillä sitä yleisesti hyväksyttyä näkemystä, että elämäkerran on kirjoittanut joku Cyprianuksen lähipiiriin kuulunut henkilö pian Cyprianuksen kuoleman jälkeen pääasiassa ensimmäisen ja toisen käden tietojen perusteella.
Vertaamalla elämäkertaa ja muista lähteistä saatavia tietoja voidaan havaita, että vaikka Vita Cypriani antaa kohteestaan ihannoivan ja ylistävän kuvan, niin asioiden kaunistelu tapahtuu lähinnä vain siten, että Cyprianuksen ansioita painotetaan, ja epäedullisille seikoille annetaan myönteinen selitys tai ne jätetään kokonaan kertomatta. Ne historialliset tiedot, jotka teoksessa annetaan, vaikuttavat suhteellisen luotettavilta. Suoranaisten valheiden kertomista pian Cyprianuksen kuoleman jälkeen julkaistun teoksen kirjoittajan on täytynyt välttää jo siitäkin syystä, että monet Cyprianuksen tavalla tai toisella tunteneet aikalaiset olivat vielä elossa. Elämäkerrassa ja Cyprianuksen marttyyriaktissa (Pass.Cypr.) kerrotaan monia samoja asioita, mutta näiden teosten keskinäisen riippuvuussuhteen luonne on epäselvä.
Teoksen kirjoittaja ja ajoitus
Elämäkerran kirjoittaja ei mainitse teoksessa omaa nimeään, ja kirjoitus on anonyymi kaikissa 1100-lukua varhaisemmissa käsikirjoituksissa samoin kuin noin vuodelta 359 peräisin olevassa kirjallisuusluettelossa The Cheltenham List.4 Todennäköisesti kirjoitus on alunperin julkaistu anonyymina samaan tapaan kuin kaikki varhaisimmat latinankieliset marttyyrikertomukset.Hieronymus kuitenkin kertoo 390-luvulla kirjoittamassaan kristillisiä kirjailijoita esittelevässä teoksessa De viris illustribus, että elämäkerran on laatinut Cyprianuksen diakonina toiminut Pontius.5 Sen nimistä Cyprianuksen diakonia ei mainita missään säilyneissä Hieronymusta varhaisemmissa lähteissä, mutta Hieronymuksen antama tieto saattaa hyvinkin pitää paikkansa. On mahdollista, että hänellä on ollut käytössään joku sellainen dokumentti tai teoksen Vita Cypriani käsikirjoitus, jossa diakoni Pontius mainitaan elämäkerran kirjoittajaksi. Hieronymus myös tunsi laajasti aikansa sivistyneistöä, ja hän on voinut saada tietää teoksen kirjoittajan suullisena säilyneen tiedon välityksellä, esimerkiksi eräältä Concordian Paulukselta, jonka Hieronymus tunsi henkilökohtaisesti ja joka puolestaan oli nuorena tavannut Cyprianuksen kirjurina toimineen miehen.6
Ei ole myöskään mahdotonta, että teoksen Vita Cypriani kirjoittaja olisi samainen Quirinus, jolle Cyprianus oli 240-luvun lopulla osoittanut teoksensa Ad Quirinum. Elämäkerran kirjoittaja on saanut hyvän kirjallisen peruskoulutuksen ja oli siten todennäköisesti lähtöisin suhteellisen varakkaista oloista, joten hänellä olisi ehkä ollut mahdollisuuksia auttaa muita taloudellisesti. Lisäksi elämäkerran kirjoittaja sanoo olleensa Valerianuksen vainon aikana karkotetun Cyprianuksen mukana Curubiksessa.7 Numidialaisten tunnustajien Cyprianukselle lähettämistä kirjeistä8 saamme tietää, että Valerianuksen vainon aikana Curubiksesta lähettämänsä kirjeen9 mukana Cyprianus oli yhdessä jonkun Quirinuksen kanssa lähettänyt tunnustajille avustuksia (ilmeisesti rahaa). Tämä Quirinus saattaa olla teoksen Ad Quirinum kohdehenkilö ja teoksen Vita Cypriani kirjoittaja. Elämäkerran kirjoittajaan viitataan joka tapauksessa yleensä nimellä Pontius.
Editio
Teoksen Vita Cypriani latinankielisen alkutekstin suositeltava editio on A.A.R. Bastiaensenin laatima, ja se on julkaistu seuraavassa teoksessa, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1975.Vite dei santi III. Vita di Cipriano, Vita di Ambrogio, Vita di Agostino. Introduzione di C. Mohrmann. Testo critico e commento a cura di A.A.R. Bastiaensen. Traduzioni di L. Canali e C. Carena. III edizione. Milano 1989.
Viitteet ja selitykset
1) Kohdassa 7,3–11; ks. linkki Cyprianuksen tutkielmien ajoitukset.
2) Pont.vita Cypr. 2,3: "Si quibus eius interfui, si qua de antiquioribus comperi dicam."
3) Pont.vita Cypr. 1,1.
4) Sanday, 225; Sage, 385; Vite dei santi III, xii. Koska mistään muusta antiikin aikana kirjoitetusta Cyprianuksen elämäkerrasta ei ole olemassa mitään jälkiä, niin pidän selvänä, että sekä The Cheltenham List että Hieronymus (vir.ill. 68) viittaavat juuri puheena olevaan teokseen Pont.vita Cypr.
5) Hier.vir.ill. 68: "Pontius, diaconus Cypriani, usque ad diem passionis eius cum ipso exilium sustinens egregium volumen vitae et passionis Cypriani reliquit." Pontiuksen nimeä ja hänen diakonin virkaansa lukuun ottamatta edellä siteeratun virkkeen kaikki tiedot näyttäisivät perustuvan teokseen Vita Cypriani, mutta tarkkaan ottaen Hieronymus esittää asiat hieman yksinkertaistaen: Cyprianus seuralaisineen vietti viimeiset päivänsä ja kuoli Karthagossa, ei eksiilissä. Tämän Hieronymus kyllä tiesi itsekin (ks. Hier.Pauli 2). Elämäkerran kirjoittaja sanoo olleensa vangitun Cyprianuksen luona tämän oikeudenkäyntiä ja teloitusta edeltäneenä yönä (Pont.vita Cypr. 15,5), vaikka keisari Valerianus oli määrännyt, että myös diakonit piti teloittaa välittömästi (ks. Cypr.epist. 80,1,2). On silti hyvin mahdollista, että elämäkerran kirjoittaja oli diakoni, mutta viranomaiset eivät tienneet sitä tai eivät välittäneet siitä. Omien sanojensa mukaan (19,3–4) elämäkerran kirjoittaja suri sitä, ettei itsekin kuollut marttyyrina. Musurillo (s. xxxi) tulkitsee Hieronymuksen sanat niin, että Pontius olisi kohdan vir.ill. 68 mukaan kirjoittanut kaksi teosta: Cyprianuksen elämäkerran (Vita eli teos Pont.vita Cypr.) ja marttyyriaktin (Passio eli teos Pass.Cypr.). Tämä on väärä tulkinta. Ensinnäkin Pass.Cypr. ja Pont.vita Cypr. eivät ole yksi teos, yksi volumen. Toiseksi ilmaus "vita et passio Cypriani" vastaa hyvin teoksen Pont.vita Cypr. sisältöä, eikä ole mitään syytä ajatella, että Hieronymus tässä väittäisi Pontiuksen laatineen myös teoksen Pass.Cypr.
6) Ks. Hier.vir.ill. 53; Hier.epist. 10.
7) Pont.vita Cypr. 12,3.
8) Ks. Cypr.epist. 77,3,2; 78,3,1–2.
9) Nimittäin kirje Cypr.epist. 76.
Kirjallisuus, johon on viitattu tällä sivulla
Musurillo H. 1972: The Acts of the Christian Martyrs. Introduction, texts and translations by H. Musurillo. Oxford.
Sage M.M. 1975: Cyprian. Cambridge.
Sanday W. 1891: 'The Cheltenham List of the Canonical Books of the Old an New Testament and of the Writings of Cyprian.' Studia biblica et ecclesiastica 3: 217–303. Oxford.
Vite dei santi III. Vita di Cipriano, Vita di Ambrogio, Vita di Agostino. Introduzione di C. Mohrmann. Testo critico e commento a cura di A.A.R. Bastiaensen. Traduzioni di L. Canali e C. Carena. III edizione. Milano 1989.