|
Marttyyriakti Acta Cypriani kertoo Cyprianuksen oikeudenkäynneistä ja teloituksesta keisari Valerianuksen toimeenpanemassa kristittyjen vainossa vuosien 257–258 aikana. Teos on julkaistu alun perin kahtena eri versiona, molemmat todennäköisesti melko pian Cyprianuksen kuoleman jälkeen. Ensimmäiseen versioon ei sisältynyt teoksen ensimmäistä lukua eikä mahdollisesti myöskään neljättä eli viimeistä lukua. Toisessa ja kolmannessa luvussa versioiden tekstit poikeavat toisistaan hieman. Ks. lisätietoja tästä linkistä. Alla on annettu ensin suomennos teoksen toisesta eli laajemmasta versiosta ja sen jälkeen ensimmäisen version luvuista 2 ja 3. Suomennoksen selityksineen on laatinut latinankielisen alkutekstin pohjalta Tomi Vuolteenaho. Alkutekstistä on käytetty A.A.R. Bastiaensenin toimittamaa editiota, joka on julkaistu teoksessa Atti e passioni dei martiri. Introduzione di A.A.R. Bastiaensen. Testo critico e commento a cura di Bastiaensen et al. Traduzioni di G. Chiarini et al. I edizione. Milano 1987. Lukujen ja pykälien numerointi suomennoksessa noudattaa tämän edition mukaista tapaa. Marttyyriaktin yksityiskohdissa on monia vaikeita tekstikriittisiä ongelmia, mutta suomennoksen yhteydessä ei erikseen puututa näihin (paitsi nootissa 11) vaan seurataan vähäisin poikkeuksin Bastiaensenin edition tekstiä. Kriittisistä kysymyksistä kiinnostunutta lukijaa kehotetaan konsultoimaan edellä mainitun edition johdantoa, kommentaaria ja tekstikriittistä apparaattia. CYPRIANUKSEN MARTTYYRIAKTIToisen version mukainen teksti1.1 Elokuun 30. päivänä sinä vuonna, kun keisari Valerianus oli konsulina neljättä kertaa ja Gallienus kolmatta kertaa,1 prokonsuli Paternus sanoi Karthagossa virkahuoneessaan2 piispa Cyprianukselle: "Kaikkein pyhimmät keisarit Valerianus ja Gallienus ovat suvainneet lähettää minulle kirjeen, jossa he käskevät, että niiden, jotka eivät harjoita roomalaista uskontoa, täytyy kuitenkin tunnustaa roomalaiset uskonnolliset rituaalit oikeiksi. Olen tutkinut sinun tapaustasi. Mitä vastaat minulle?" 1.2 Piispa Cyprianus sanoi: "Olen kristitty ja piispa. En tunne mitään muita jumalia kuin yhden ja ainoan todellisen Jumalan, joka on luonut taivaan ja maan ja meren ja kaiken mitä niissä on.3 Tätä Jumalaa me kristityt palvelemme. Häntä me yötä päivää rukoilemme omasta puolestamme ja kaikkien ihmisten puolesta ja myös itsensä keisareiden hyvinvoinnin puolesta."4 1.3 Prokonsuli Paternus sanoi: "Ja tässä näkemyksessä sinä pysyt?" Piispa Cyprianus sanoi: "Hyvää näkemystä, joka perustuu Jumalan tuntemiseen, ei voi muuttaa." 1.4 Prokonsuli Paternus sanoi: "Voitko sitten Valerianuksen ja Gallienuksen käskyn mukaisesti lähteä Curubikseen5 karkotetuksi?" Piispa Cyprianus sanoi: "Minä lähden." 1.5 Prokonsuli Paternus sanoi: "Keisarit eivät suvainneet kirjoittaa minulle ainoastaan piispoista vaan myös presbyteereistä. Tahdon siis saada sinulta tietää, keitä presbyteerejä tässä kaupungissa on." Piispa Cyprianus sanoi: "Laeissanne te olette aivan oikein ja hyödyllisesti kieltäneet ilmiantamisen.6 En siis voi antaa heitä ilmi, mutta omista yhteisöistään heidät kyllä löydetään. Ja koska meidän oppimme kieltää ketään tulemasta oma-aloitteisesti ilmoittautumaan, eikä se olisi sinunkaan kantasi mukaista, niin he eivät itse voi ilmoittautua. Mutta heidät kyllä löydetään, jos heitä etsit." 1.6 Prokonsuli Paternus sanoi: "Vielä tänä päivänä minä etsin heidät tästä joukosta!" Piispa Cyprianus sanoi: "Heidät kyllä löydetään, jos etsit heitä." 1.7 Prokonsuli Paternus sanoi: "Minä löydän heidät." Ja hän lisäsi vielä: "Keisarit määräsivät myös, etteivät he saa järjestää kokouksia missään paikassa eivätkä mennä hautausmaille. Jos siis joku ei noudata tätä näin järkevää käskyä, hänet teloitetaan." Piispa Cyprianus sanoi: "Niin sinä olet määrännyt." 2.1 Ja kun Jumalan valitsema pyhä marttyyri Cyprianus oli palannut Curubiksesta, johon hänet oli karkotettu prokonsuli Aspasius Paternuksen käskystä, oleskeli hän esikaupunkiasunnossaan7 ja odotti siellä joka päivä, että hänen luokseen tultaisiin, niin kuin hänelle oli näyssä ilmoitettu.8 2.2 Cyprianuksen siellä odotellessa yhtäkkiä syyskuun 13. päivänä sinä vuonna, kun Tuscus ja Bassus olivat konsuleina,9 hänen luokseen tuli kaksi korkea-arvoista virkamiestä. Toinen heistä kuului prokonsuli Galerius Maximuksen esikuntaan, ja toinen oli ratsuväen upseeri saman esikunnan vartiostossa. 2.3 He nostivat Cyprianuksen vaunuihin asettaen hänet heidän väliinsä ja veivät hänet Sextuksen tilalle, jonne samainen prokonsuli Galerius Maximus oli vetäytynyt tervehtymään. 2.4 Ja niin samainen prokonsuli Galerius Maximus käski pitää Cyprianusta häntä varten varattuna seuraavaan päivään. Niinpä autuas Cyprianus oleskeli sitten prokonsuli Galerius Maximuksen esikuntaan kuuluvan korkea-arvoisen virkamiehen ja upseerin luona. 2.5 Cyprianus oli sen kadun varrella, jota kutsutaan Saturnuksen kaduksi ja joka sijaitsee Venuksen ja Saluksen temppelien välillä. Sinne kokoontui silloin koko veljien kansa, ja kun pyhä Cyprianus sai tietää tästä, hän käski vartioida tyttöjä, sillä kaikki olivat asettuneet kadulle korkea-arvoisen virkamiehen majapaikan oven edustalle.10 3.1 Seuraavana päivänä, syyskuun neljäntenätoista, varhain aamulla suuri ihmisjoukko kokoontui Sextuksen tilalle prokonsuli Galerius Maximuksen käskyn mukaisesti. Samana päivänä prokonsuli Galerius Maximus käski tuoda Cyprianuksen luokseen saliin, jossa prokonsuli hieman haavoittuneena istui. 3.2 Ja kun hänet oli tuotu, prokonsuli Galerius Maximus sanoi piispa Cyprianukselle: "Sinäkö olet Thascius Cyprianus?" Piispa Cyprianus sanoi: "Minä."11 3.4 Keskusteltuaan neuvonantajiensa kanssa prokonsuli Galerius Maximus sanoi: "Olet pitkään elänyt jumalattomasti ja koonnut ihmisiä hävyttömään salaliittoosi. Olet asettanut itsesi Rooman jumalten ja pyhien lakien12 viholliseksi, eivätkä edes hurskaat ja kaikkein pyhimmät johtajamme Valerianus ja Gallienus ja ylhäinen apukeisari Valerianus13 ole saaneet sinua palaamaan uskonnollisten rituaaliensa noudattamiseen." 3.5 "Koska sinut on siis otettu kiinni hävyttömän rikoksen alkuunpanijana ja lipunkantajana, sinä itse tulet olemaan esimerkkinä näille, jotka rikoksellasi olet koonnut joukkoosi. Sinun verelläsi vahvistetaan järjestys." 3.6 Sitten hän luki taulusta tuomion:14 "On päätetty, että Thascius Cyprianus teloitetaan miekalla." Piispa Cyprianus sanoi: "Kiitos Jumalalle." 4.1 Hänen tuomionsa jälkeen veljien keskuudessa puhuttiin: "Mestattakoon meidätkin hänen kanssaan." Tästä syntyi mellakka veljien parissa ja suuri väkijoukko lähti seuraamaan Cyprianusta. Niin hänet vietiin Sextuksen tilan pellolle. Siellä hän riisui viittansa ja levitti sen maahan, niin että voisi polvistua sen päälle. Sitten hän riisui paitansa ja antoi sen diakoneille. Niin hän seisoi pelkissä pellavavaatteissa odottaen teloittajaa. Ja kun teloittaja saapui, Cyprianus käski ystäviään antamaan tälle 25 kultarahaa. 4.2 Veljet heittivät hänen eteensä pellavaliinoja ja käsipyyhkeitä. Cyprianus pani peitteen silmilleen omin käsin, mutta koska hän ei voinut itse sitoa käsiään, niin presbyteeri Iulianus ja alidiakoni Iulianus sitoivat ne hänen puolestaan. 4.3 Niin piispa Cyprianus kärsi marttyyrikuoleman. Hänen ruumiinsa asetettiin läheiseen paikkaan, jotta se varjeltuisi pakanoiden uteliaisuudelta. Mutta yöllä hänen ruumiinsa vietiin sieltä kynttilöiden ja soihtujen valossa suuressa ja ilon täyttämässä riemusaatossa prokuraattori Macrobius Candidatuksen hautausmaalle, joka sijaitsi Mappalian tien varrella kalalammikoiden kohdalla. Muutamien päivien kuluttua prokonsuli Galerius Maximus kuoli. Viitteet ja selitykset toisen version mukaiseen tekstiin |
|||
Cyprianuksen marttyyriaktin
2.1 Kun Jumalan valitsema pyhä marttyyri Cyprianus oli erityisesti ja henkilökohtaisesti lähetetyn keisarillisen vastauskirjeen perusteella saanut palata Curubiksesta,1 johon hänet oli karkotettu silloisen prokonsulin, erinomaisen miehen2 Aspasius Paternuksen käskystä, niin hän oleskeli esikaupunkiasunnossaan ja odotti siellä joka päivä tunnista toiseen, että hänen luokseen tultaisiin, niin kuin hänelle oli näyssä ilmoitettu. |
|||
© TOMI VUOLTEENAHO 2006 |
|||