| Etusivu |

Theologica collectanea




KREIKANKIELISISTÄ KIRJOITUKSISTA KÄYTETYT LYHENTEET

Alla luetellaan antiikin ja keskiajan kreikankielisiä kirjailijoita ja kirjoituksia. Vasemmanpuoleisessa sarakkeessa on lyhenteet, joita kirjailijoista ja kirjoituksista käytetään tällä sivustolla. Oikealla puolella on lyhenteen selitys ja useissa tapauksissa myös joitakin muita tietoja kuten ajoitus ja suositeltava editio sekä viite suomennokseen, jos sellainen on olemassa. Kirjoitusten nimistä annetaan yleensä ainakin latinankielinen muoto ja toisinaan myös kreikan- ja suomenkielinen muoto. Teknisten syiden takia kreikan kielen korko- ja henkäysmerkit on jätetty pois, samoin iota subscriptum. Jos lyhenteen perässä on annettu numeroita, ne viittaavat kyseisen teoksen viimeiseen kohtaan. Ensimmäisen kerran esiintyessään kunkin kirjailijan lyhenne on lihavoitu ja sen oikealla puolella annetaan kirjailijan nimi ja sen lisäksi usein myös jokin epiteetti. Kirjailijan nimestä on lihavoitu se osa, jota hänestä suomenkielisessä kirjallisuudessa tavallisesti käytetään. Usein annetaan lisäksi nimen latinankielinen ja kreikankielinen muoto. Myös anonyymit teokset on kirjoitettu yleensä lihavoituina. Raamatun kirjoituksista käytetyt lyhenteet löytyvät tästä linkistä.

Editioiden julkaisusarjoista käytetään tässä luettelossa seuraavia lyhenteitä:
GCS = Die griechischen christlichen Schriftsteller (der ersten drei Jahrhunderte). Berlin.
OCT = Oxford Classical Texts, Scriptorum classicorum bibliotheca Oxoniensis. Oxford.
PG = Patrologiae cursus completus, Series Graeca. Accurante J.-P. Migne. Paris.
SChr. = Sources Chrétiennes. Paris.





Aristides Aristides, Αριστειδης
Apologia, Απολογια
Todennäköisesti Hadrianuksen aikana 120-luvun puolivälissä (joidenkin mukaan vasta 140- tai 150-luvulla Antoninus Piuksen aikana) laadittu kreikankielinen kristinuskon apologia, joka on säilynyt fragmentaarisesti ja osin armenian- ja syyriankielisinä versioina.
Ed. Pouderon et al. 2003 SChr. 470

Athenag. Athenagoras Atheniensis
Ateenassa 100-luvun loppupuolella vaikuttanut kristillinen kirjailija

Athenag.leg. Legatio pro Christianis
Πρεσβεια περι Χριστιανων
Laadittu noin vuonna 177 jKr.
Ed. Marcovich 1990
(ja Pouderon 1992 SChr. 379 ja Schoedel 1972)

Athenag.resurr. De resurrectione
Kirjoituksen aitous on kyseenalainen.
Ed. Marcovich 2000
(ja Pouderon 1992 SChr. 379 ja Schoedel 1972)

Barn. 21,9 Ns. Barnabaan kirje
Barnabae epistula, Βαρναβα επιστολη
Äärimmäisen epätodennäköistä on, että kirjoitus olisi Uudesta testamentista tunnetun Barnabaan laatima. Kirjoitus ajoitetaan yleensä jonnekin 70–130-luvuille jKr.
Ed. Funk & Bihlmeyer 1970
Suom. Koskenniemi 1975 (Apostoliset isät)

Clem.ad Cor. 65,2 Clemens, Rooman piispa 1. vs. lopulla jKr.
Clemens Romanus episcopus, Κλημης
Epistula ad Corinthios, Επιστολη προς Κορινθιος, Kirje korinttilaisille eli ns. 1. Clemensin kirje
Kirjeestä on säilynyt sekä kreikankielinen alkuteksti että varhainen latinankielinen käännös.
Ed. Schneider 1994 (Fontes Christiani 15)
Suom. Koskenniemi 1975 (Apostoliset isät)

2. Clem. 20,5 Ns. Toinen Clemensin kirje
Anonyymi saarna todennäköisesti 100-luvulta jKr.
Ed. Funk & Bihlmeyer 1970
Suom. Koskenniemi 1975 (Apostoliset isät)

Clem.Alex. Clemens Aleksandrialainen
Clemens Alexandrinus, Κλημης ο Αλεξανδρευς
Vaikutti 100- ja 200-lukujen vaihteessa, pääasiassa Aleksandrian teologisessa koulussa.

Clem.Alex.hypot. Hypotyposes, Υποτυπωσεις
Teoksesta on säilynyt vain joitakin fragmentteja.
Ed. Stählin & Früchtel & Treu 1970 GCS 17 (2. p.)

Clem.Alex.paed. Paedagogus, Παιδαγωγος
Ed. Stählin & Treu 1972 GCS 12 (3. p.)

Clem.Alex.protr. Protrepticus, Προτρεπτικος
Ed. Stählin & Treu 1972 GCS 12 (3. p.) ja Marcovich 1995

Clem.Alex.strom. Stromata, Στρωματεις
Ed. kirjat 1–6: Stählin & Früchtel 1960 GCS 52 (15); kirjat 7–8: Stählin & Früchtel & Treu 1970 GCS 17 (2. p.). (Kirjoista 1–2 ja 4–7 on julkaistu asialliset editiot myös sarjassa SChr.)

Didache 16,8 Didakhe (Apostolien opetus)
Didache, Διδαχη των αποστολων
Suom. Koskenniemi 1975 (Apostoliset isät)

Diogn. Kirje Diognetokselle
Ad Diognetum, Προς Διογνητον
Anonyymi kirjoitus luultavasti 100–200-luvulta jKr.
Suom. Koskenniemi 1975 (Apostoliset isät)

Dionys.Alex. Dionysios Aleksandrialainen
Dionysius Alexandrinus, Διονυσιος
Syntyi todennäköisesti 190-luvulla Egyptin Aleksandriassa varakkaaseen ei-kristittyyn perheeseen. Kääntyi aikuisena kristityksi. Oli välillä Origeneenkin oppilaana. Valittiin Aleksandrian piispaksi vuonna 247 tai 248. Kuoli vuonna 264 tai 265. Dionysioksen laajasta kirjallisesta tuotannosta on säilynyt vain fragmentteja, useimmat näistä Eusebiuksen kirjoituksissa.

Epiph. Epifanios Salamislainen
Epiphanius Constantiensis, Επιφανιος
Cyproksella sijaitsevan Salamiksen (eli Constantian) piispa noin vuodesta 366 lähtien. Kuoli vuonna 403.

Epiph.anc. Ancoratus, Αγκυρωτος
Kirjoitettu vuonna 374.
Ed. Holl 1915 GCS 25

Epiph.haer. Panarion (Adversus haereses), Παναριον
Laadittu noin vuosien 374–377 aikana.
Ed. haer. 1–33: Holl 1915 GCS 25; haer. 34–64: Holl & Dummer 1980 GCS (31); haer. 65–80: Holl & Dummer 1985 GCS (37)

Euseb. Eusebius Kesarealainen
Eusebius Caesariensis, Ευσεβιος
Palestiinan Kesarean piispa. Syntyi 260-luvun alkupuolella ja kuoli todennäköisesti vuonna 339 tai 340 jKr.

Euseb.chron. Chronicon, Kronikka
Eusebiuksen kreikankielisestä alkutekstistä on säilynyt vain fragmentteja. Teoksesta on kuitenkin säilynyt varhainen armeniankielinen käännös ja jälkimmäisestä osasta lisäksi Hieronymuksen muokkaama latinankielinen versio.
Teoksen kohtiin viitataan antamalla vuosi Abrahamin syntymän jälkeen, esim. chron.a.Abr. 2080 (a.Abr. = ad annum post natum Abraham)
Ed. armeniankielinen käännös: Aucher 1818; armeniankielisen tekstin saksankielinen käännös: Karst 1911 GCS 20; Hieronymuksen latinankielinen versio: Helm 1956 GCS 47

Euseb.demonstr.ev. Demonstratio evangelica
Ed. Heikel 1913 GCS 23

Euseb.epist.Carp. Epistula ad Carpianum de canonibus evangeliorum.
Ed. Nestle & Aland (Novum Testamentum Graece)

Euseb.c.Hierocl. Contra Hieroclem
Ed. Forrat & des Places 1986 SChr. 333

Euseb.hist.eccl. 10,9,9 Historia ecclesiastica, Εκκλησιαστικη ιστορια, Kirkkohistoria
Teoksesta on säilynyt alkuperäisen kreikankielisen tekstin lisäksi myös Rufinuksen latinankielinen käännös.
Ed. Schwartz 1903–1909 GCS 9,1–3 (repr. 1999)
Ed. versio Rufini: Mommsen apud Schwartz o.c.
Suom. Heikel 1937 (repr. 1997): "Eusebiuksen Kirkkohistoria"

Euseb.mart.Palaest. 13,4 De martyribus Palaestinae
Ed. Schwartz 1908 GCS 9,2

Euseb.onom. Onomasticon
Teoksesta on säilynyt kreikankielisen alkutekstin lisäksi myös Hieronymuksen latinankielinen versio.
Ed. Klostermann 1904 GCS 11,1

Euseb.praep.ev. Praeparatio evangelica
Ed. Mras & des Places 1982–1983 GCS 43,1–2 (2. p.)

Euseb.vita Const. Vita Constantini
Ed. Winkelmann 1991 (2. p.) GCS

Firmil.Cypr.epist. 75,25,4 Firmilianus, Kappadokian Kesarean piispa 230-luvulta vuoteen 268. Epistula ad Cyprianum, Kirje Karthagon piispa Cyprianukselle. Kirjoitettu vuonna 256 ehkä alun perin kreikaksi. Säilynyt kuitenkin vain latinankielisenä versiona.
Ed. Diercks 1996 CCSL 3 C

Greg.Naz. Gregorios Nazianzoslainen
Gregorius Nazianzenus theologus
Γρηγοριος ο θεολογος
Noin 329–390 jKr.

Greg.Naz.epist. Epistulae, Kirjeitä
Ed. Gallay 1969 GCS 53

Greg.Naz.orat. Orationes, Puheita

Greg.Nyss. Gregorios Nyssalainen
Gregorius Nyssenus, Γρηγοριος Νυσσης
Kuoli 394 jKr.

Greg.Nyss.anim. et resurr. De anima et resurrectione
Kirjoitettu 380-luvulla.
Suom. Ahonen 2006: "Sielusta ja ylösnousemuksesta"

Greg.Nyss.vita Greg.Thaum. Vita Gregorii Thaumaturgi
Ed. Heil 1990

Herm. 114,5 Hermaan Paimen
Pastor Hermae, Ποιμην
Kirjoitettu ennen 170-lukua jKr.
Viittaukset myös seuraavalla tavalla:
Herm.vis. 5,7 = visiones, Ορασεις, näyt
Herm.mand. 12,6,5 = mandata, Εντολαι, käskyt
Herm.sim. 10,4,5 = similitudines, Παραβολαι, vertaukset
Ed. Whittaker 1956/1967 GCS 48
(ja Joly 1968 SChr. 53 bis)
Suom. Koskenniemi 1975 (Apostoliset isät)

Hippol. Hippolytos
Hippolytus Romanus, Ιππολυτος
Kuoli noin vuonna 235 jKr.
On kiistanalaista, mitkä kaikki kirjoitukset ovat todella samaisen Hippolytoksen laatimia.

Hippol.chron. Chronicon
Ed. Bauer & Helm 1929 GCS 36
ja Helm 1955 GCS 46

Hippol.refut. Refutatio omnium haeresium
(sive Philosophoumena)
Ed. Marcovich 1986 ja Wendland 1916 GCS 26

Ign. Ignatios Antiokialainen, toiselta nimeltään Theoforos, Ignatius Antiochenus qui et Theophorus, Ιγνατιος ο και Θεοφορος
Kuoli luultavasti 100-luvun alkupuolella jKr. Säilynyt seitsemän aitoa kirjettä.
Ed. Funk & Bihlmeyer 1970
Suom. Koskenniemi 1975 (Apostoliset isät)

Ign.Eph. 21,2 Epistula ad Ephesios, Επιστολη προς Εφεσιους, Kirje efesolaisille

Ign.Magn. 15 Epistula ad Magnetes, Επιστολη προς τους εν Μαγνησιαι, Kirje magnesialaisille

Ign.Philad. 11,2 Epistula ad Philadelphenos, Επιστολη προς Φιλαδελφεις, Kirje filadelfialaisille

Ign.Polyc. 8,3 Epistula ad Polycarpum, Επιστολη προς Πολυκαρπον, Kirje Polykarpokselle

Ign.Rom. 10,3 Epistula ad Romanos, Επιστολη προς Ρωμαιους, Kirje roomalaisille

Ign.Smyrn. 13,2 Epistula ad Smyrnaeos, Επιστολη προς Σμυρναιους, Kirje smyrnalaisille

Ign.Trall. 13,3 Epistula ad Trallianos, Επιστολη προς Τραλλιανους, Kirje trallislaisille

Ioh.Chrysost. Johannes Khrysostomos
Iohannes Chrysostomus, Ιωαννης ο Χρυσοστομος
Syntyi noin 349 Syyrian Antiokiassa. Kuoli karkotettuna vuonna 407 jKr. Konstatinopolin piispa vuosina 398–404. Khrysostomokselta on säilynyt valtavan laaja kreikankielinen kirjallinen tuotanto.

Ioh.Chrysost.in act. In Acta apostolorum homiliae 1–55
Ed. PG 60,13–384

Ioh.Chrysost.in I Cor. In epistulam i ad Corinthios argumentum et homiliae 1–44
Ed. Field 1845–1862, osa II (Ioannis Chrysostomi interpretatio omnium epistularum Paulinarum.)

Ioh.Chrysost.in II Cor. In epistulam ii ad Corinthios argumentum et homiliae 1–30
Ed. Field 1845–1862, osa III

Ioh.Chrysost.in Eph. In epistulam ad Ephesios argumentum et homiliae 1–24
Ed. Field 1845–1862, osa IV

Ioh.Chrysost.in Ioh. In Iohannem homiliae 1–88
Ed. PG 59

Ioh.Chrysost.in Matth. In Matthaeum homiliae 1–90
Ed. PG 57

Ioh.Chrysost.in Rom. In epistulam ad Romanos homiliae 1–32
Ed. Field 1845–1862, osa II

Ioseph. Josefus, Flavius Iosephus, Ιωσηπος
Juutalainen historioitsija. Syntyi 37 tai 38 jKr. Kuoli 90-luvun lopulla tai myöhemmin.

Ioseph.ant.Iud. Antiquitates Iudaicae, Αρχαιολογια Ιουδαικη, Juutalaisten historia
Teos on 20 kirjan laajuinen ja valmistui vuonna 93 tai 94 jKr.

Ioseph.bell.Iud. 7,11,454 Bellum Iudaicum (De bello Iudaico), Περι του Ιουδαικου πολεμου, Juutalaissota
7. kirja, 11. luku, 454. pykälä
Kirjoitettu vuosien 75–79 aikana.
Suom. Huuhtanen 2004: "Juutalaissodan historia"

Iren. Irenaeus episcopus Lugdunensis, Ειρηναιος
Lugdunumin (nyk. Lyon) piispa. Kuoli noin vuonna 200 jKr.

Iren.epid. Demonstratio praedicationis apostolicae,
Επιδειξις του αποστολικου κηρυγματος
Teos on säilynyt vain armeniankielisenä käännöksenä. Editio ja englanninkielinen käännös: Ter-Mekerttschian & Wilson 1919 (Patrologia Orientalis 12,5). Ranskankielinen käännös: Rousseau 1995 SChr. 406.

Iren.adv.haer. Adversus haereses, Harhaoppeja vastaan
Ελεγχος και ανατροπη της ψευδωνυμου γνωσεως
Kirjoitettu 170–180-luvuilla. Teoksen kreikankielisestä alkutekstistä on säilynyt vain fragmentteja. Kokonaisuudessaan teos on säilynyt varhaisena latinankielisenä käännöksenä. Armenian- ja syyriankielisistä käännöksistä on säilynyt fragmentteja.
Ed. Rousseau & Doutreleau (et al.):
1. kirja: 1979 (repr. 2006) SChr. 263–264
2. kirja: 1982 (repr. 2006) SChr. 293–294
3. kirja: 1974 (repr. 2002) SChr. 210–211
4. kirja: 1965 (repr. 2006) SChr. 100 (2 vol.)
5. kirja: 1969 (repr. 2006) SChr. 152–153

Justin. Justinos Marttyyri
Iustinus martyr, Ιουστινος
Justinos oli syntyisin Samariasta ja päätyi lopulta Roomaan, jossa hän kuoli marttyyrina 160-luvulla.

Justin.apol. 2,15,5 Apologia prima et altera (sive maior et minor)
Ensimmäinen ja Toinen apologia
Laadittu 150-luvulla.
Ed. Minns & Parvis 2009
ja Marcovich 1994
ja Munier 1995/2006 SChr. 507
Suom. Myllykoski 2008

Justin.dial. Dialogus cum Tryphone Iudaeo
Dialogi juutalaisen Tryfonin kanssa
Laadittu Apologioiden jälkeen, todennäköisesti 150-luvun loppupuolella.
Ed. Marcovich 1997 ja Bobichon 2003
Suom. Lehtipuu & Myllykoski 2008

Liban. Libanios
Noin 314–393 jKr.

Liban.orat. Orationes, Puheita

Lucian. Lukianos Samosatalainen
Lucianus Samosatensis, Λουκιανος
Kreikankielinen pakanakirjailija, syntyi Syyrian Samosatassa noin 120 jKr. Kuoli noin 190 jKr.
Ed. Macleod 1972–1987 OCT (4 osaa)
ja Bompaire 1993–2008 Paris (4 osaa)
(Viimeksi mainittu sarja on ehkä suositeltavampi, mutta siinä on toistaiseksi julkaistu vain osa Lukianoksen kirjoituksista.)

Lucian.hist.conscr. 63 Quomodo historia conscribenda sit
Πως δει ιστοριαν συγγραφειν
Ed. Macleod III 1980 OCT
Suom. Hirvonen 1977: "Miten historiaa on kirjoitettava"

Lucian.Icar. 34 Icaromenippus
Ικαρομενιππος η υπερνεφελος
Ed. Bompaire III 2003
(ja Macleod I 1972 OCT)
Suom. Junkola 1996 "Ikaromenippos eli taivaankulkija"

Lucian.mort.Peregr. 45 De morte Peregrini
Περι της Περεγρινου τελευτης
Ed. Macleod III 1980 OCT
Suom. Hirvonen 1983: "Peregrinoksen polttoitsemurha"

Ps.Lucian.asin. 56 Pseudo-Lukianos, Lukios eli aasi
Asinus, Λουκιος η ονος
Virheellisesti Lukianoksen nimiin joutunut teksti.
Ed. Macleod II 1974 OCT
Suom. Junkola 2003

Meliton Meliton Sardeslainen
Melito Sardensis, Μελιτων
Vähä-Aasian Sardeksen piispa 100-luvun loppupuolella.

Meliton pasch. De pascha, Περι πασχα, Pääsiäisestä
Ed. Hall 1979 ja Perler 1966 SChr. 123
Suom. Thurén 1968: "Pääsiäisen salaisuus"

Orig. Origenes, Ωριγενης
Syntyi Egyptin Aleksandriassa 180-luvulla jKr. Kuoli luultavasti noin vuonna 253.

Orig.in cant. In Canticum canticorum libri x
Kymmenen kirjan laajuinen Laulujen laulun kommentaari. Säilynyt Rufinuksen latinankielisenä käännöksenä.
Ed. Brésard & Crouzel & Borret 1991–1992 SChr. 375–376

Orig.in cant.hom. In Canticum canticorum homiliae ii
Kaksi saarnaa Laulujen laulusta. Säilyneet Hieronymuksen latinankielisinä käännöksinä.
Ed. Baehrens 1925 GCS 33 ja
Rousseau 1960 SChr. 37 bis

Orig.c.Cels. Contra Celsum, Kelsosta vastaan
Ed. Borret 1967–1976 SChr. 132, 136, 147, 150, 227 ja Koetschau 1899 GCS 2–3

Orig.in Ioh. Commentarii in evangelium Ioannis
Johanneksen evankeliumin kommentaari
Teos on säilynyt vain osittain.
Ed. lib. 1–2, 4–6, 10, 13: Blanc 1966–1975 SChr. 120, 157, 222; lib. 19–20, 28, 32: Preuschen 1903 GCS 10

Orig.in Is.hom. In Isaiam homiliae xxxii
Kolmekymmentäkaksi saarnaa Jesajan kirjasta. Säilyneet Hieronymuksen latinankielisinä käännöksinä.
Ed. Baehrens 1925 GCS 33

Orig.in Matth. Commentarii in Matthaeum
Matteuksen evankeliumin kommentaari
Origeneen alkuperäiseen kreikankieliseen teokseen kuului 25 kirjaa, joista osa on kadonnut, osa on säilynyt alkukielellä, osa latinankielisinä käännöksinä ja osa fragmentteina.
Ed. Klostermann & Benz 1933–1941 GCS 38, 40 ja 41

Orig.orat. De oratione, Περι ευχης, Rukouksesta
Ed. Koetschau 1899 GCS 3

Orig.in Rom. In epistulam Pauli ad Romanos libri xv
Paavalin Roomalaiskirjeen kommentaari
Origeneen viisitoista kirjaa sisältäneestä kreikankielisestä teoksesta on säilynyt Rufinuksen kääntämä ja lyhentämä kymmenen kirjan mittainen latinankielinen versio sekä lisäksi jonkin verran kreikankielisiä fragmentteja.
Ed. Rufinuksen versio: Hammond Bammel 1990–1998 (Vetus Latina 16, 33 ja 34).

Papias Papias, Hierapoliksen piispa 100-luvun alkupuolella, Papias Hierapolitanus, Παπιας
Fragmenta et testimonia. Sitaatteja ja mainintoja muiden kirjailijoiden teoksissa. Papiaan kirjoituksia ei muutoin ole säilynyt.
Ed. yhteen koottuna Funk & Bihlmeyer 1970 ja
Körtner 1998

Pass. Marttyyriakteja
Acta et passiones martyrum, Μαρτυρια

Pass.Polyc. Polykarpoksen marttyyrio
Martyrium Polycarpi, Μαρτυριον Πολυκαρπου
Kirjoitettu Smyrnan seurakunnan nimissä.
Ed. Funk & Bihlmeyer 1970
Suom. Koskenniemi 1975 (Apostoliset isät)

Photius Fotios, Φωτιος
Konstantinopolin patriarkka
Syntyi noin 810 tai 820, kuoli noin 893 jKr.

Photius bibl.cod. 280 Bibliotheca (sive Myriobiblion), codex 280
Teoksessa esitellään lähes neljäsataa antiikin aikaista kirjoitusta, joista osa on sittemmin kadonnut. Fotioksen teos valmistui todennäköisesti vuonna 855.
Ed. Henry 1959–1977 Paris (8 nidettä)

Polyc.Phil. Polykarpos, Smyrnan piispa
Polycarpus Smyrnensis, Πολυκαρπος
Kuoli 150- tai 160-luvulla jKr.
Epistula ad Philippenses, Επιστολη προς Φιλιππησιους, Kirje filippiläisille
Ed. Funk & Bihlmeyer 1970
Suom. Koskenniemi 1975 (Apostoliset isät)

Praef.bibl. Johdantoja Raamatun kirjoituksiin
Praefationes vel argumenta librorum biblicorum

Praef.bibl.antimarcion. in Ioh. Ns. Antimarkionistinen johdanto Johanneksen evankeliumiin
Säilynyt vain latinankielisenä versiona, mutta mahdollisesti teksti on laadittu alun perin kreikaksi. Ajoitus on kiistanalainen; sijoittuu johonkin kohtaan 100–700-lukuja.
Ed. Regul 1969 ja de Bruyne 1928
Teksti on saatavilla tästä linkistä.
Suom. Vuolteenaho 2008

Praef.bibl.antimarcion. in Luc. Ns. Antimarkionistinen johdanto Luukkaan evankeliumiin
Säilynyt sekä kreikan- että latinankielisenä versiona. Kreikka on todennäköisesti johdannon alkuperäinen kieli. Ajoitus on kiistanalainen; sijoittuu johonkin kohtaan 100–400-lukuja.
Ed. Regul 1969 ja de Bruyne 1928
Teksti on saatavilla tästä linkistä.
Suom. Vuolteenaho 2008

Praef.bibl.antimarcion. in Marc. Ns. Antimarkionistinen johdanto Markuksen evankeliumiin
Säilynyt vain osittain ja ainoastaan latinankielisenä versiona, mutta mahdollisesti teksti on laadittu alun perin kreikaksi. Ajoitus on kiistanalainen; sijoittuu johonkin kohtaan 100–700-lukuja.
Ed. Regul 1969 ja de Bruyne 1928
Teksti on saatavilla tästä linkistä.
Suom. Vuolteenaho 2008

Tatian. Tatianos
Syyrialaissyntyinen kristitty kirjailija 100-luvulla

Tatian.orat. Oratio ad Graecos
Laadittu noin vuonna 165 jKr.
Ed. Whittaker 1982

Zonar.ann. Zonaras
Noin 1075–1150 jKr.
Annales

Zos.hist. Zosimus historicus
Historia nova
Teos on laadittu luultavasti n. 500 jKr.





 




© TOMI VUOLTEENAHO 2007–2012

päivitetty 8.2.2012