ISIDORUS
 |
Isidorus (n. 560–636) toimi Sevillan piispana ja jätti jälkeensä huomattavan määrän latinankielisiä kirjoituksia, jotka keskiajalla saavuttivat laajan suosion. Erityisesti hänen ensyklopedinen suurteoksensa Origines eli Etymologiae kuului lähes jokaisen länsieurooppalaisen kirjaston kokoelmiin. |
Isidoruksen kirjoitusten suurin ansio ei ole omaperäisissä ideoissa vaan siinä, että niihin on tiiviissä ja helppolukuisessa muodossa koottu aikaisempien kirjailijoiden esittämiä asioita. Isidorus edusti aikansa katolista kristinuskoa mutta ei kavahtanut myöskään antiikin klassista ei-kristillistä kirjallisuutta. Hän on yksi viimeisistä huomattavista kirjailijoista, joka puhui latinaa äidinkielenään. Antiikin ja keskiajan kulttuurien välinen raja Länsi-Euroopassa vedetään usein Isidoruksen kohdalle.
OTTEITA ISIDORUKSEN KIRJOITUKSISTA SUOMEKSI JA LATINAKSI
Raamatun kirjoituksista
De sanctis libris: Orig. 6,1–4
Vanhasta ja Uudesta testamentista
De Veteri et Novo testamento: Eccl.off. 1,11,1–3
Evankeliumien syntyä koskevia mainintoja
Latinankieliset alkutekstit
Maailman luomisesta
De creatione et formatione mundi: Diff. 2,27–31
Ihmeistä
De miraculis: Sent. 1,24,1–3
Naimisiin menemisen syistä
De causis ducendae uxoris: Orig. 9,7,27–29
ULKOISIA LINKKEJÄ
Internet Archive -sivustolta voi ladata pdf-tiedoston, jossa on laadukkaina valokuvina Lindsayn editio Isidoruksen teoksesta Origines eli Etymologiae.
LacusCurtius-sivustolla on html-muodossa Lindsayn edition latinankielinen teksti Isidoruksen teoksesta Origines eli Etymologiae.
The Latin Library -sivustolla on latinankieliset tekstit Isidoruksen teoksista Sententiae ja Historia de regibus Gothorum, Vandalorum et Suevorum.
Forum Romanum -sivustolla on latinankielinen teksti Isidoruksen teoksesta De natura rerum.
Documenta catholica omnia -sivustolla on latinankielinen teksti Isidoruksen teoksesta Regula monachorum.