Isidoruksen elämä ja kirjoitukset
Isidoruksen elämä
Isidorus syntyi noin vuoden 560 vaiheilla Etelä-Espanjassa latinankieliseen yläluokkaiseen perheeseen, joka samoihin aikoihin muutti Cartagenasta Sevillaan (silloiselta nimeltään Hispalis). Isidoruksen vanhemmat kuolivat, kun hän oli vielä nuori, ja Isidoruksen kasvatuksesta ja koulutuksesta vastasi hänen vanhempi veljensä Leander. Sevillan piispaksi noin vuonna 580 valittu Leander oli toimelias ja vaikutusvaltainen kirkonmies. Leanderin henkilökohtaisia tuttavia olivat muun muassa Gregorius Suuri ja Espanjan kuningas Reccared, joka Leanderin myötävaikutuksesta kääntyi areiolaisuudesta katolisuuteen.Leander kuoli todennäköisesti vuonna 600, ja Isidoruksesta tuli hänen seuraajansa Sevillan piispana. Isidorus oli aktiivinen katolisen uskonopin ja kirjallisen sivistyksen vaalija. Hän toimi puheenjohtajana kahdessa paikallisessa kirkolliskokouksessa (Sevilla 619 ja Toledo 633) ja vaikutti merkittävästi monien uusien koulujen ja kirjastojen perustamiseen. Aikalaiset ihailivat erityisesti hänen lukeneisuuttaan, puhetaitoaan ja tervettä oppiaan. Isidoruksella oli hyvät suhteet myös Espanjan kuninkaisiin. Piispallisten toimiensa ohella hän ehti laatia huomattavan määrän kirjoituksia. Isidorus kuoli vuonna 636.
Isidoruksen kirjoitukset
Isidorukselta on säilynyt laajahko latinankielinen kirjallinen tuotanto. Hänen teoksensa olivat keskiajalla hyvin suosittuja, ja niitä on säilynyt yli tuhannessa käsikirjoituksessa. Isidorus kirjoitti yksinkertaista ja selkeää latinaa.Isidoruksen läheinen ystävä, Zaragozan eli silloisen Caesaraugustan piispa Braulio kirjoitti pian Isidoruksen kuoleman jälkeen luettelon tämän merkittävimmistä kirjoituksista (Renotatio librorum domini Isidori). Alla esitellään Braulion mainitsemat Isidoruksen teokset siinä järjestyksessä kuin Braulio ne esittää. Tämä on mahdollisesti myös niiden kronologinen järjestys. Kaikki säilyneet kirjoituksensa Isidorus joka tapauksessa laati piispuuskautensa aikana.
Teoksen Differentiae ensimmäisessä kirjassa (De differentiis verborum) Isidorus selvittelee satojen lähes synonyymisten tai homonyymisten sanojen keskinäisiä merkityseroja. Toisessa kirjassa (De differentiis rerum) käsitellään eräiden vaikeaselkoisten teologisten termien ja käsitteiden välisiä eroja. Isidorus pyrkii selvittämään esimerkiksi sitä, millä tavalla Jumalan »essentia» ja »substantia» eroavat toisistaan, tai mitä eroa on »ruumiilla» ja »lihalla» (lat. corpus, caro).
Prooemia sisältää lyhyet johdannot Raamatun kirjoituksiin. Teoksessa De ortu et obitu patrum esitellään Raamatun henkilöitä. De ecclesiasticis officiis (eli Officia) on kahden kirjan laajuinen teos, jossa Isidorus käy läpi mm. kirkollisia toimituksia, kristillisiä juhlapäiviä ja kirkon virkoja.
Synonyma, jonka alaotsikkona on »Lamentatio animae peccatricis» (Syntisen sielun valitus), käsittelee syntiä, kääntymystä ja anteeksiantoa. De natura rerum käsittelee astronomiaa ja luonnonilmiöitä.
Liber numerorum (tai De numeris) esittelee vertauskuvallisia tulkintoja Raamatussa esiintyville luvuille. Teoksessa käydään järjestyksessä läpi luvut 1–16, 18–20, 24, 30, 40, 46, 50 ja 60. Teoksessa Allegoriae eli De nominibus legis et evangeliorum annetaan vertauskuvallisia ja typologisia tulkintoja Raamatun henkilöistä. De haeresibus luettelee kristillisiä harhaoppeja.
Sententiae on eräänlainen käsikirja, jossa käydään läpi kristillisen uskon ja elämän keskeisiä asioita. Chronica käsittelee maailmanhistoriaa luomisesta Isidoruksen omaan aikaan asti. Isidorus julkaisi Kronikasta ensimmäisen edition noin vuonna 615 ja toisen hieman laajennetun version lopullisessa muodossaan vuonna 626.
Teoksessa De fide catholica contra Iudaeos pyritään puolustamaan kristinuskoa vetoamalla Vanhan testamentin kirjoituksiin. De viris illustribus jatkaa siitä, mihin Hieronymuksen ja Gennadiuksen samannimiset teokset jäivät, esitellen huomattavia kristittyjä pääasiassa 500–600-lukujen Espanjasta ja Pohjois-Afrikasta. Tähän Braulio lisäsi vielä Isidorusta ja hänen kirjoituksiaan käsittelevän kohdan (Renotatio Isidori). Regula monachorum sisältää ohjeita luostarielämään.
De origine Gothorum (kirjoitetaan toisinaan myös muodossa De origine Getarum) on tärkeä lähde Espanjan historiasta 300-luvulta 600-luvulle jKr. Tähän on liitetty myös lyhyet esitykset sveebien ja vandaalien historiasta: De regno Sueborum ja De historia Vandalorum.
Braulion mainitsema Quaestiones tarkoittaa teosta Mysticorum expositiones sacramentorum, toiselta nimeltään Quaestiones in vetus testamentum, johon on koottu vertauskuvallisia tulkintoja Vanhan testamentin kirjoituksista.
Origines, josta käytetään myös nimeä Etymologiae, on 20 kirjan laajuinen, aiheittain järjestetty tietosanakirja, jonka laatimisen Isidorus aloitti todennäköisesti 610-luvun puolivälissä. Teos jäi hieman keskeneräiseksi Isidoruksen kuollessa vuonna 636. Keskiajalla Etymologiae oli yksi Länsi-Euroopan tunnetuimmista kirjallisista teoksista. Se kuului lähes jokaisen kirjaston kokoelmiin, ja siitä löytyi helposti tiivistä tietoa lukuisilta eri aloilta. Teoksessa käsitellään mm. kielioppia, retoriikkaa, aritmetiikkaa, astronomiaa, lääketiedettä, oikeustiedettä, teologiaa, ihmisen anatomiaa, eläintiedettä, maantietoa, aseita, laivoja, rakennusmateriaaleja, vaatteita, ruokia ja astioita. Braulion mukaan tähän teokseen on koottu »lähes kaikki mitä tulee tietää».
Yllä mainitut teokset lueteltuaan Braulio vielä kertoo Isidoruksen laatineen monia muitakin lyhyitä kirjoituksia (opuscula). Edellä esitettyjen lisäksi aitoja Isidoruksen kirjoituksia lienevät ainakin muutama säilynyt kirje (Epistulae) sekä kokoelma lyhyitä runoja huomattavista kristityistä (Versus eli Carmina).
Suositeltavat editiot Isidoruksen teosten latinankielisistä alkuteksteistä mainitaan antiikin latinankielisistä kirjoituksista käytettyjen lyhenteiden luettelossa. Editio Braulion laatimasta Isidoruksen kirjoitusten luettelosta on teoksessa Martín 2006 CCSL 113 B (Braulionis Caesaraugustani episcopi Renotatio librorum domini Isidori).