Vuonna 392 tai 393 laatimassaan teoksessa De viris illustribus (Kuuluisia miehiä) Hieronymus esittelee kristillisiä kirjailijoita alkaen Uuden testamentin kirjoittajista ja päätyen oman aikansa kirjailijoihin. Alla on Tomi Vuolteenahon laatima suomennos teoksen luvuista 66–68, joissa käsitellään 200-luvun puolivälissä vaikuttaneita Corneliusta, Cyprianusta ja Pontiusta. Lukujen otsikot on otettu teoksen alussa olevasta sisällysluettelosta. Kohdan latinankielinen alkuteksti on saatavilla tästä linkistä.
KUULUISIA MIEHIÄ 66–68
66. Cornelius, piispa
Cornelius, Rooman kaupungin piispa, jolle osoitettuja Cyprianuksen kirjeitä on säilynyt kahdeksan kappaletta,1 laati Kirjeen Fabiukselle, Antiokian seurakunnan piispalle, kirjoituksen Rooman, Italian ja Afrikan kirkolliskokouksista, kirjoituksen Novatianuksesta ja langenneista kristityistä, kirjoituksen Synodien päätöksistä sekä edellä mainitulle Fabiukselle erittäin laajan kirjoituksen, jossa esitellään Novatianuksen harhaoppia ja tuomitaan se.2
Cornelius johti seurakuntaa kahden vuoden ajan Galluksen ja Volusianuksen aikana. Kun hänet Kristuksesta todistamisen tähden kruunattiin marttyyriudella, hänen seuraajakseen tuli Lucius.3
67. Cyprianus, piispa
Pohjoisafrikkalainen Cyprianus4 opetti ensin menestyksekkäästi retoriikkaa, mutta sitten hänestä presbyteeri Caeciliuksen johdattamana tuli kristitty, ja hän lahjoitti kaiken omaisuutensa köyhille. (Caeciliukselta Cyprianus sai myös lisänimensä.) Eikä kulunut pitkää aikaa ennen kuin hänet oli valittu presbyteeriksi ja asetettiin sitten Karthagon piispaksi. On tarpeetonta esittää luetteloa hänen kyvykkyytensä aikaansaannoksista, kun hänen teoksensa ovat huomattavampia kuin aurinko.
Cyprianus kuoli kahdeksannessa kristittyjen vainossa, Valerianuksen ja Gallienuksen ollessa keisareina, samana päivänä kuin Cornelius Roomassa, mutta ei samana vuonna.5
68. Pontius, diakoni
Pontius, Cyprianuksen diakoni, kesti karkotuksen Cyprianuksen seurassa tämän kuolemaan asti ja jätti jälkeensä erinomaisen teoksen Cyprianuksen elämästä ja kuolemasta.6
Viitteet ja selitykset
1) Nämä kirjeet ovat säilyneet nykyaikaan asti: Cypr.epist. 44; 45; 47; 48; 51; 52; 59; 60.
2) Corneliuksen kirjoituksista on säilynyt kaksi Cyprianukselle osoitettua kirjettä kokonaisuudessaan (Cypr.epist. 49; 50) sekä muutamia Eusebiuksen siteeraamia otteita (Euseb.hist.eccl. 6,43).
3) Gallus ja Volusianus olivat Rooman keisareina vuosina 251–253. Cornelius vihittiin Rooman piispaksi marraskuussa 251, ja hän kuoli kesäkuussa 253 karkotettuna Centumcellae-nimiseen kylään Italiassa.
4) Esitys Cyprianuksen elämästä on saatavilla tästä linkistä. Cyprianuksen kirjoitukset esitellään tästä linkistä aukeavalla sivulla.
5) Cyprianus teloitettiin Karthagossa 14.9.258 (ks. Pass.Cypr. 3,1). Cornelius kuoli kesäkuussa 253 (ks. sivut 265–266 teoksessa Clarke G.W. 1986: The Letters of St. Cyprian of Carthage. Volume III. New York.). Hieronymyksella on tässä jokin sekaannus.
6) Kyseinen teos on säilynyt nykyaikaan asti. Ks. tämä linkki.