Alla on Herran rukousta käsittelevä katkelma Hieronymuksen vuonna 398 kirjoittamasta Matteuksen evankeliumin kommentaarista. Suomennoksen ja siihen liittyvät selitykset on laatinut Tomi Vuolteenaho. Kohdan latinankielinen alkuteksti on saatavilla tästä linkistä.
Matteuksen evankeliumin kommentaari 6,9–13
6,9 MEIDÄN ISÄMME, JOKA OLET TAIVAISSA. Sanomalla »Isä» rukoilijat tunnustavat olevansa tämän lapsia.
PYHITETTÄKÖÖN SINUN NIMESI, ei sinussa vaan meissä. Sillä jos synnintekijöiden tähden Jumalan nimi tulee pilkatuksi pakanoiden keskuudessa,1 niin sitä vastoin se vanhurskaiden tähden tulee pyhitetyksi.
6,10 TULKOON SINUN VALTAKUNTASI. Pyydetään joko yleisesti koko maailman valtaa koskien, että paholainen lakkaisi hallitsemasta maailmassa, tai pyydetään, että kussakin yksittäisessä ihmisessä Jumala hallitsisi eikä synti hallitsisi ihmisten kuolevaisessa ruumiissa.2 Tässä on huomattava myös se, että Jumalan valtakunnan pyytäminen tuomiota pelkäämättä on osoitus suuresta rohkeudesta ja puhtaasta omastatunnosta.
TOTEUTUKOON SINUN TAHTOSI MYÖS MAAN PÄÄLLÄ NIIN KUIN TAIVAASSA, jotta niin kuin enkelit nuhteettomasti palvelevat sinua taivaassa, samoin ihmiset palvelisivat maan päällä. Tämän lauseen johdosta olkoot häpeissään ne, jotka valheellisesti väittävät että taivaassa joka päivä langetaan. Sillä mitä meitä hyödyttää taivaiden kaltaisuus, jos taivaassakin on syntiä?
6,11 ANNA MEILLE TÄNÄÄN MEIDÄN YLIOLEMUKSELLINEN LEIPÄMME. Se, minkä olen ilmaissut sanalla »yliolemuksellinen», on kreikankielisessä tekstissä επιουσιον (epiousion).3 Seitsemänkymmentä kääntäjää ilmaisivat tämän useimmiten sanalla περιουσιον (periousion).4 Niinpä olen tarkastellut hepreankielistä tekstiä ja löytänyt jokaisesta paikasta, missä he kirjoittivat sanan περιουσιον (periousion), heprean sanan »sogolla», jonka Symmakhos käänsi sanalla εξαιρετον (exaireton), joka tarkoittaa erityistä tai erinomaista. Eräässä kohdassa Symmakhos tosin tulkitsee sen tarkoittavan erikoista.5 Kun siis pyydämme, että Jumala antaisi meille erikoista tai erityistä leipää, pyydämme sitä joka sanoo: »Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta.»6
Olen havainnut että evankeliumissa, jota kutsutaan evankeliumiksi heprealaisten mukaan,7 lukee yliolemuksellisen leivän sijasta »maar»,8 joka tarkoittaa huomista, niin että ajatus on: »Anna meille tänään meidän huominen – eli tuleva – leipämme.»
Yliolemuksellisen leivän merkitys voidaan ymmärtää myös niin, että se on kaikkia olemuksia ja kaikkia luotuja ylempi.
Toiset tulkitsevat yksinkertaisesti niin, että apostolin sanojen »kun meillä on ruoka ja vaatteet, tyydymme niihin»9 mukaisesti pyhät huolehtivat ainoastaan tämänhetkisestä ruuasta, ja siksi jäljempänä käsketäänkin: »Älkää huolehtiko huomisesta.»10
6,13 AAMEN. Herran rukouksen sinetti, jonka Aquila kääntää »luotettavasti» ja me voimme sanoa »totisesti».11
Viitteet ja selitykset
1) Vrt. Room. 2:24.
2) Vrt. Room. 6:12.
3) »Yliolemuksellinen» on suomennos sanasta »supersubstantialem», joka puolestaan lienee Hieronymuksen itsensä keksimä sana, jolla hän on kääntänyt merkitykseltään epäselvän kreikan sanan επιουσιον (epiousion).
4) Seitsemälläkymmenellä kääntäjällä Hieronymus viittaa Vanhan testamentin varhaiseen kreikankieliseen versioon, josta nykyään käytetään yleensä nimitystä Septuaginta. Hieronymus ei selitä, millä perusteella επιουσιον (epiousion) tarkoittaisi samaa kuin Septuagintan περιουσιον (periousion). Myös jälkimmäisen sanan täsmällinen merkitys on usein hieman epäselvä. Mahdollisia merkityksiä ovat mm. »jäljelle jäävä, yltäkylläinen, erityinen, valittu».
5) Heprean sana סגלה (»segulla» eli Hieronymuksen transkription mukaisesti »sogolla») esiintyy Vanhassa testamentissa yhteensä kahdeksan kertaa. Kuusi kertaa sillä luonnehditaan Jumalalle erityistä, kallisarvoista tai valittua kansaa (esim. 2. Moos. 19:5). Kaksi kertaa (1. Aik. 29:3 ja Saarn. 2:8) sillä viitataan kuninkaiden aarteisiin, kultaan ja hopeaan. Symmakhos laati kreikankielisen käännöksen Vanhasta testamentista 100-luvun lopulla tai 200-luvun alussa jKr.
6) Joh. 6:41. Vrt. Joh. 6:51.
7) Ks. Hier.adv.Pelag. 3,2 ja sen suomennoksessa nootti 37.
8) Hepreaksi מחר.
9) 1. Tim. 6:8.
10) Matt. 6:34.
11) Hepreaksi אמן (amen). Aquila laati kreikankielisen käännöksen Vanhasta testamentista 100-luvun alkupuolella jKr. Galatalaiskirjeen kommentaarissaan Hieronymus mainitsee, että Aquila käänsi kyseisen heprean sanan kreikan sanalla πεπιστωμενως (pepistomenos), joka tarkoittaa latinaksi »vere sive fideliter». Toisessa kohdassa Hieronymus kertoo, että myös Symmakhos ja Theodotion käänsivät sanan samalla tavalla. Ks. Hier.in Gal. 1,5 ja 6,18.