Muratorin fragmentin latinankielinen teksti
Muratorin löytämän käsikirjoituksen teksti
[1] QVIBVS TAMEN INTERFVIT ET ITA POSVIT ·[2] TERTIO EVANGELII LIBRVM SECVNDO LVCAN
[3] LVCAS ISTE MEDICVS POST ASCENSVM XPI.
[4] CVM EO PAVLVS QVASI VT IVRIS STVDIOSVM
[5] SECVNDVM ADSVMSISSET NVMENI SVO
[6] EX OPINIONE CONCRIBSET DNM TAMEN NEC IPSE
[7] VIDIT IN CARNE ET IDE PROVT ASEQVI POTVIT ·
[8] ITA ET AD NATIVITATE IOHANNIS INCIPET DICERE
[9] QVARTI EVANGELIORVM · IOHANNIS EX DECIPOLIS
[10] COHORTANTIBVS CONDESCIPVLIS ET EPS SVIS
[11] DIXIT COIEIVNATE MIHI · ODIE TRIDVO ET QVID
[12] CVIQVE FVERIT REVELATVM ALTERVTRVM
[13] NOBIS ENNARREMVS EADEM NOCTE REVE
[14] LATVM ANDREAE EX APOSTOLIS VT RECOGNIS
[15] CENTIBVS CVNTIS IOHANNIS SVO NOMINE
[16] CVNTA DISCRIBERET ET IDEO LICIT VARIA SIN
[17] CVLIS EVANGELIORVM LIBRIS PRINCIPIA
[18] DOCEANTVR NIHIL TAMEN DIFFERT CREDEN
[19] TIVM FIDEI CVM VNO AC PRINCIPALI SPV DE
[20] CLARATA SINT IN OMNIBVS OMNIA DE NATIVI
[21] TATE DE PASSIONE DE RESVRRECTIONE
[22] DE CONVERSATIONE CVM DECIPVLIS SVIS
[23] AC DE GEMINO EIVS ADVENTV
[24] PRIMO IN HVMILITATE DISPECTVS QVOD FO
[25] IT SECVNDVM POTESTATE REGALI PRE
[26] CLARVM QVOD FOTVRVM EST. QVID ERGO
[27] MIRVM SI IOHANNES TAM CONSTANTER
[28] SINCVLA ETIA IN EPISTVLIS SVIS PROFERAM
[29] DICENS IN SEMEIPSV QVAE VIDIMVS OCVLIS
[30] NOSTRIS ET AVRIBVS AVDIVIMVS ET MANVS
[31] NOSTRAE PALPAVERVNT HAEC SCRIPSIMVS VOBIS
[32] SIC ENIM NON SOLVM VISVREM SED ET AVDITOREM.
[33] SED ET SCRIPTORE OMNIVM MIRABILIV DNI PER ORDI
[34] NEM PROFETETVR ACTA AVTE OMNIV APOSTOLORVM
[35] SVB VNO LIBRO SCRIBTA SVNT LVCAS OBTIME THEOFI
[36] LE CONPRINDIT QVIA SVB PRAESENTIA EIVS SINGVLA
[37] GEREBANTVR SICVTI ET SEMOTE PASSIONE PETRI
[38] EVIDENTER DECLARAT SED ET PROFECTIONE PAVLI AB VR
[39] BE AD SPANIA PROFICESCENTIS EPISTVLAE AVTEM
[40] PAVLI QVAE A QVO LOCO VEL QVA EX CAVSA DIRECTE
[41] SINT VOLENTIBVS INTELLEGERE IPSE DECLARANT
[42] PRIMV OMNIVM CORINTHEIS SCYSMAE HERESIS IN
[43] TERDICENS DEINCEPSB CALLAETIS CIRCVMCISIONE
[44] ROMANIS AVTE ORDINE SCRIPTVRARVM SED ET
[45] PRINCIPIVM EARVM ESSE XPM INTIMANS
[46] PROLEXIVS SCRIPSIT DE QVIBVS SINCOLIS NECES
[47] SE EST AD NOBIS DESPVTARI CVM IPSE BEATVS
[48] APOSTOLVS PAVLVS SEQVENS PRODECESSVRIS SVI
[49] IOHANNIS ORDINE NON NISI NOMENATI. SEMPTE
[50] ECCLESIIS SCRIBAT ORDINE TALI A CORENTHIOS
[51] PRIMA. AD EFESIVS SECONDA AD PHILIPPINSES TER
[52] TIA AD COLOSENSIS QVARTA AD CALATAS QVIN
[53] TA AD TENSAOLENECINSIS SEXTA. AD ROMANVS
[54] SEPTIMA VERVM CORINTHEIS ET TESAOLECEN
[55] SIBVS LICET PRO CORREBTIONE ITERETVR VNA
[56] TAMEN PER OMNEM ORBEM TERRAE ECCLESIA
[57] DEFFVSA ESSE DENOSCITVR ET IOHANNIS ENI IN A
[58] POCALEBSY LICET SEPTE ECCLESEIS SCRIBAT
[59] TAMEN OMNIBVS DICIT VERV AD FILEMONEM VNA'
[60] ET AT TITV VNA ET AD TYMOTHEV DVAS PRO AFFEC
[61] TO ET DILECTIONE IN HONORE TAMEN ECCLESIAE CA
[62] THOLICE IN ORDINATIONE ECLESIASTICE
[63] DISCEPLINE SCIFICATE SVNT FERTVR ETIAM AD
[64] LAVDECENSES ALIA AD ALEXANDRINOS PAVLI NO
[65] MINE FINCTE AD HERESEM MARCIONIS ET ALI PLV
[66] RA QVAE IN CATHOLICAM ECLESIAM RECEPI NON
[67] POTEST FEL ENIM CVM MELLE MISCERI NON CON
[68] CRVIT EPISTOLA SANE IVDE ET SVPERSCRICTIO
[69] IOHANNIS DVAS IN CATHOLICA HABENTVR ET SAPI
[70] ENTIA AB AMICIS SALOMONIS IN HONORE IPSIVS
[71] SCRIPTA APOCALAPSE ETIAM IOHANIS ET PE
[72] TRI TANTVM RECIPIMVS QVAM QVIDAM EX NOS
[73] TRIS LEGI IN ECLESIA NOLVNT PASTOREM VERO
[74] NVPERRIME TEMPORIBVS NOSTRIS IN VRBE
[75] ROMA HERMA CONSCRIPSIT SEDENTE CATHE
[76] TRA VRBIS ROMAE AECLESIAE PIO EPS FRATRE.
[77] EIVS ET IDEO LEGI EVM QVIDE OPORTET SE PV
[78] PLICARE VERO IN ECLESIA POPVLO NEQVE INTER
[79] PROFETAS CONPLETVM NVMERO NEQVE INTER
[80] APOSTOLOS IN FINE TEMPORVM POTEST
[81] ARSINOI AVTEM SEV VALENTINI. VEL MITIADES
[82] NIHIL IN TOTVM RECIPEMVS. QVI ETIAM NOVV
[83] PSALMORVM LIBRVM MARCIONI CONSCRIPSE
[84] RVNT VNA CVM BASILIDE ASSIANOM CATAFRY
[85] CVM CONSTITVTOREM
Monte Cassinon käsikirjoitusten teksti
[42] PRIMO OMNIVM CORINTHIS SCISMA HERESIS IN[43] TERDICENS. DEINDE GALATHIS CIRCVMCISIONEM
[44] ROMANIS AVTEM ORDINEM SCRIPTVRARVM SED ET
[45] PRAECIPVVM EARVM ESSE XPM INTIMANS
[46] PROLIXIVS SCRIPSIT. DE QVIBVS SINGVLIS NECES
[47] SE EST NOBIS DISPVTARE CVM IPSE BEATVS
[48] APOSTOLVS PAVLVS SEQVENS PRECESSORIS SVI
[49] IOHANNIS ORDINEM NON NISI NOMINATIM SEPTEM
[50] AECCLESIIS SCRIPSIT ORDINE TALI
[54] VERVM CORINTHIS ET THESALONICEN
[55] SIBVS LICET PRO CORREPTIONE VTERETVR VNA
[56] TAMEN PER OMNEM ORBEM TERRAE AECCLESIA
[57] CATHOLICA DIFFVSA ESSE DINOSCITVR
[63] FERTVR ETIAM AD
[64] LAVDICENSES ALIAM AD ALEXANDRINOS PAVLI NO
[65] MINE FICTE AD HERESIM MARCIONIS ET ALIA PLV
[66] RA QVAE IN AECCLESIA CATHOLICA RECIPI NON
[67] OPORTET FEL ENIM CVM MELLE MISCVI NON CON
[68] GRVIT
[81] ARSINOFA AVTEM SEV VALENTINI VEL MITIADIS
[82] NIHIL IN TOTVM RECIPIMVS QVI ETIAM NOVVM
[83] PSALMORVM LIBRVM MARCIONIS CONSCRIPSE
[84] RVNT VNA CVM BASILIDE SIVE ASYANO CATAFRI
[85] GVM CONSTITVTOREM
Korjattu teksti
[1] ... quibus tamen interfuit, et ita posuit.[2–8] Tertium evangelii librum secundum Lucam Lucas iste medicus post ascensum Christi, cum eum Paulus quasi ut iuris studiosum secum1 adsumpsisset, nomine suo ex opinione conscripsit. Dominum tamen nec ipse vidit in carne, et ideo prout assequi potuit ita et a nativitate Iohannis incipit dicere.
[9–16] Quartum evangeliorum Iohannis ex discipulis. Cohortantibus condiscipulis et episcopis suis dixit: »Coieiunate mihi hodie triduo, et quid cuique fuerit revelatum, alterutrum nobis enarremus.» Eadem nocte revelatum Andreae ex apostolis, ut recognoscentibus cunctis Iohannes suo nomine cuncta describeret.
[16–26] Et ideo, licet varia singulis evangeliorum libris principia doceantur, nihil tamen differt credentium fidei, cum uno ac principali Spiritu declarata sint in omnibus omnia: de nativitate, de passione, de resurrectione, de conversatione cum discipulis suis ac de gemino eius adventu, primo in humilitate despectus, quod fuit, secundo in potestate regali praeclaro, quod futurum est.
[26–34] Quid ergo mirum, si Iohannes tam constanter singula etiam in epistulis suis profert dicens in semetipsum: »Quae vidimus oculis nostris et auribus audivimus et manus nostrae palpaverunt, haec scripsimus vobis.» Sic enim non solum visorem se et auditorem, sed et scriptorem omnium mirabilium Domini per ordinem profitetur.
[34–39] Acta autem omnium apostolorum sub uno libro scripta sunt. Lucas optimo Theophilo comprendit quae sub praesentia eius singula gerebantur, sicuti et semota passione Petri evidenter declarat, sed et profectione Pauli ab urbe ad Spaniam proficiscentis.
[39–68] Epistulae autem Pauli, quae a quo loco2 vel qua ex causa directae sint, volentibus intellegere ipsae declarant. Primum omnium Corinthiis schisma haeresis3 interdicens, deinde Galatis4 circumcisionem, Romanis autem ordinem scripturarum sed et principium5 earum esse Christum intimans prolixius scripsit. De quibus singulis necesse est nobis disputare,6 cum ipse beatus apostolus Paulus sequens praecessoris7 sui Iohannis ordinem non nisi nominatim septem ecclesiis scribat ordine tali: ad Corinthios prima, ad Ephesios secunda, ad Philippenses tertia, ad Colossenses quarta, ad Galatas quinta, ad Thessalonicenses sexta, ad Romanos septima. Verum Corinthiis et Thessalonicensibus licet pro correptione iteretur, una tamen per omnem orbem terrae ecclesia8 diffusa esse dinoscitur. Et Iohannes enim in Apocalypsi licet septem ecclesiis scribat, tamen omnibus dicit. Verum ad Philemonem unam et ad Titum unam et ad Timotheum duas pro affectu et dilectione, in honore9 tamen ecclesiae catholicae in ordinationem ecclesiasticae disciplinae sanctificatae sunt. Fertur etiam ad Laodicenses, alia ad Alexandrinos, Pauli nomine finctae ad haeresem Marcionis, et alia plura quae in catholicam ecclesiam recipi non potest; fel enim cum melle misceri non congruit.
[68–71] Epistula sane Iudae et superscripti10 Iohannis duae in catholica habentur, et Sapientia ab amicis Salomonis in honorem ipsius scripta.
[71–73] Apocalypses etiam Iohannis et Petri tantum recipimus, quam quidam ex nostris legi in ecclesia nolunt.
[73–80] Pastorem vero nuperrime temporibus nostris in urbe Roma Hermas conscripsit sedente cathedra urbis Romae ecclesiae Pio episcopo fratre eius. Et ideo legi eum quidem oportet, se publicare vero in ecclesia populo neque inter prophetas completo numero neque inter apostolos in fine temporum potest.
[81–85] Arsinoi autem seu Valentini vel Miltiadis nihil in totum recipimus, qui etiam novum psalmorum librum Marcioni conscripserunt una cum Basilide Asiano,11 Catafrygum constitutore.
Muratorin löytämän käsikirjoituksen teksti
Muratorin löytämässä käsikirjoituksessa (Bibliothecae Ambrosianae Mediolanensis Codex J 101 sup.) ovat säilyneet fragmentin rivit 1–85. Tekstin alku on kadonnut; käsikirjoituksen teksti alkaa keskeltä virkettä. Käsikirjoitus on kopioitu 600- tai 700-luvulla, ja sen tekstissä on runsaasti pieniä virheitä ja barbarismeja. Yllä annetaan fragmentin teksti mahdollisimman pitkälti sellaisena kuin käsikirjoituksen alkuperäinen kopisti on sen kirjoittanut. Tekstiin on tehty ne korjaukset, jotka Westcott katsoo alkuperäisen kopistin tekemiksi. Transkriptio käsikirjoituksen tekstistä on laadittu seuraavien teosten pohjalta:
Westcott B.F. 1875: A General Survey of the History of the Canon of the New Testament. Fourth edition, with new preface. London. (Sivut 514–520).
Lietzmann H. 1933: Das Muratorische Fragment und die Monarchianischen Prologe zu den Evangelien. Herausgegeben von H. Lietzmann. Zweite Auflage, unveränderter Nachdruck. Berlin.
Toinen ja yhdeksäs rivi ovat käsikirjoituksessa punaisella värillä lukuun ottamatta toisen rivin ensimmäistä kirjainta. Rivin 31 lopussa oleva sana »vobis» on kirjoitettu käsikirjoituksessa rivin alapuolelle.
Monte Cassinon käsikirjoitusten teksti
Fragmentin rivien 42–50, 54–57, 63–68 ja 81–85 tekstistä on suoria lainauksia eräässä keskiaikaisessa Paavalin kirjeisiin liitetyssä johdannossa. Johdanto on säilynyt neljässä käsikirjoituksessa, jotka on kopioitu 1000–1100-luvuilla. Käsikirjoitukset löydettiin Monte Cassinon luostarista. Yllä annetaan näiden katkelmien teksti Lietzmannin edellä mainitun edition mukaan.
Korjattu teksti
Yllä olevassa korjatussa tekstissä selvät kielioppi- ja oikeinkirjoitusvirheet on korjattu nykystandardin mukaiselle kirjakielelle. Näistä korjauksista lähes kaikki ovat melko kiistattomia ja yleisesti hyväksyttyjä. Muita ongelmallisia kohtia on korjattu siinä määrin kuin korjaaminen on välttämätöntä ja tyydyttävä korjausehdotus on olemassa. Yllä oleva korjattu teksti on pitkälti sama kuin Lietzmannin editiossa oleva korjattu versio; alaviitteissä mainitaan kaikki erot Lietzmannin korjattuun tekstiin lukuun ottamatta joitakin pieniä eroja välimerkkien ja isojen alkukirjainten käytössä.
Korjatun tekstin viitteet
1) Käsikirjoituksessa lukee »quasi ut iuris studiosum secundum». Lietzmann korjaa »quasi litteris studiosum secum».
2) Mahdollisesti oikea on Zahnin ehdottama korjaus »ad quem locum», joka olisi tekstin jatkon kannalta johdonmukaisempi ja vastaisi paremmin myös Paavalin kirjeiden sisältöä.
3) Lietzmann korjaa »schismae haereses».
4) »Deinde Galatis» perustuu Monte Cassinon käsikirjoitusten lukutapaan. Lietzmann korjaa »deinceps Galatis».
5) Monte Cassinon käsikirjoituksissa lukee tässä »praecipuum».
6) Lietzmann korjaa »a nobis disputari».
7) »Praecessoris» perustuu Monte Cassinon käsikirjoitusten lukutapaan. Lietzmannin korjaus »prodecessoris» perustuu Muratorin löytämän käsikirjoituksen lukutapaan.
8) Monte Cassinon käsikirjoituksissa lukee »aecclesia catholica».
9) Lietzmann korjaa »in honorem».
10) Käsikirjoituksessa lukee »superscrictio», jonka Lietzmann korjaa muotoon »superscripti» ja selittää sen tarkoittavan samaa kuin »suprascripti». Mahdollisia korjauksia olisivat myös »superscriptione», »superscripto» ja »superscriptae», jotka viittaisivat kirjeiden päällekirjoituksiin eli otsikkoihin.
11) Tässä tulisi ehkä lukea Monte Cassinon tekstiä seuraten »Basilide sive Asiano».
Yllä esitettyä Muratorin fragmentin korjattua tekstiä vastaava suomennos on saatavilla tästä linkistä.