Justinos Marttyyri oli syntyisin Samariasta mutta päätyi lopulta Roomaan, jossa hän kuoli marttyyrina 160-luvulla jKr. Justinoksen kirjallisesta tuotannosta on säilynyt kaksi Apologiaa sekä Dialogi juutalaisen Tryfonin kanssa. Ensimmäinen apologia on laadittu 150-luvun alkupuolella ja Dialogi todennäköisesti saman vuosikymmenen loppupuolella, molemmat luultavasti Roomassa. Justinoksen säilyneissä kirjoituksissa ei kertaakaan mainita eri evankeliumeja tai evankelistoja nimeltä, mutta käyttämillään ilmauksilla »apostolien muistelmat» (απομνημονευματα των αποστολων) ja »evankeliumi» (ευαγγελιον) Justinos hyvin todennäköisesti tarkoittaa juuri meidän tuntemiamme kanonisia evankeliumeja, ainakin Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeja, joita hän suoraan siteeraa. Johanneksen evankeliumista ei Justinoksen teoksissa ole suoria lainauksia, mutta muutamissa kohdissa hän esittää sellaisia ajatuksia, jotka tunnetaan pääasiassa Johannekselta (vrt. esim. Joh. 3:14–15 ja Justin.dial. 94 sekä 112,1–2). Alla on kolme Tomi Vuolteenahon suomentamaa katkelmaa Justinoksen kirjoituksista. Katkelmien kreikankieliset alkutekstit ovat saatavilla tästä linkistä.
Evankeliumien synnystä
Apologia 1,66,3
Apostolit ovat laatimissaan muistelmissa, joita kutsutaan evankeliumeiksi, kertoneet mitä heille oli käsketty: Jeesus oli ottanut leivän, siunannut ja sanonut: »Tehkää tämä minun muistokseni. Tämä on minun ruumiini.» Samoin hän oli ottanut maljan, siunannut ja sanonut: »Tämä on minun vereni.»1 Ja hän oli antanut niistä ainoastaan heille.Dialogi juutalaisen Tryfonin kanssa 103,8
Muistelmissa, joiden sanon olevan apostolien ja heidän seuraajiensa laatimia, kerrotaan, että Kristuksen hiki valui veripisaroiden tavoin kun hän rukoili sanoen: »Menköön tämä malja ohitse, jos mahdollista.»2Dialogi juutalaisen Tryfonin kanssa 106,3
Ja kun sanotaan, että Kristus nimesi yhden apostoleista Pietariksi – tämäkin on kirjoitettu hänen muistelmiinsa – ja antoi lisäksi kahdelle veljekselle, Sebedeuksen pojille, nimen Boanerges, joka tarkoittaa »ukkosenjylinän pojat»,3 niin tämä oli merkkinä siitä, että hän on se, jonka kautta Jaakobille annettiin nimi Israel4 ja Hoosealle nimi Jeesus,5 jonka nimen kautta se kansa, joka oli jäänyt jäljelle Egyptistä lähteneistä ihmisistä, vietiin perille maahan, joka oli luvattu patriarkoille.6Viitteet ja selitykset
1) Vrt. Matt. 26:26–28; Mark. 14:22–24; Luuk. 22:19–20.
2) Vrt. Matt. 26:39; Mark. 14:36; Luuk. 22:42–44.
3) Simonin nimeäminen Pietariksi mainitaan kohdissa Matt. 16:18; Mark. 3:16; Luuk. 6:14; Joh. 1:42. Mutta nimi Boanerges ja sen selitys »ukkoseljylinän pojat» mainitaan Uudessa testamentissa ainoastaan kohdassa Mark. 3:17. Siksi on todennäköistä, että tässä Justinos viittaa »muistelmilla» erityisesti Markuksen evankeliumiin. Justinoksen käyttämä ilmaus »hänen muistelmansa» voidaan tulkita niin, että sillä tarkoitetaan Pietarin muistelmia, joka siis olisi sama kuin Markuksen evankeliumi. Tämä tulkinta sopisi hyvin yhteen niiden varhaiskristillisten lähteiden kanssa joissa kerrotaan, että Markuksen evankeliumi on laadittu Pietarin puheiden perusteella. Justinoksen tekstissä oleva ilmaus »hänen muistelmansa» on kuitenkin mahdollista tulkita myös niin, että sillä ei tarkoiteta Pietarin muistelmia vaan Kristusta koskevia muistelmia, joka siis tarkoittaisi samaa kuin Justinoksen useimmiten evankeliumeista käyttämä ilmaus »apostolien muistelmat».
4) Vrt. 1. Moos. 32:29, 35:10; 1. Kun. 18:31.
5) Vrt. 4. Moos. 13:16. Hoosean [הושע] saamasta hepreankielisestä nimestä Jehoshua [יהושע] (ja Jeshua [ישוע], Neh. 8:17) käytetään suomessa nykyisin muotoa Joosua, mutta kreikan kielessä hänestä käytettiin nimeä Jeesus [Ιησους].
6) Vrt. esim. 5. Moos. 31:7, 31:23; Joos. 3.