| Etusivu | Isidorus |

Isidorus

Isidorus toimi Sevillan piispana vuodesta 600 lähtien. Teokset De ortu et obitu patrum ja De ecclesiasticis officiis lienevät laadittu 600-luvun ensimmäisellä tai toisella vuosikymmenellä. Kronikastaan Isidorus julkaisi ensimmäisen version noin vuonna 615 ja hieman laajennetun version kymmenkunta vuotta myöhemmin. Tässä suomennetut Kronikan tekstit ovat sen ensimmäisestä versiosta; ainoa evankeliumien synnyn kannalta merkittävästi erilainen kohta Kronikan toisessa versiossa mainitaan nootissa 12. Isidoruksen ensyklopedinen teos Origines, joka tunnetaan myös nimellä Etymologiae, jäi keskeneräiseksi Isidoruksen kuollessa vuonna 636. Alla olevat suomennokset on laatinut Tomi Vuolteenaho. Katkelmien latinankieliset alkutekstit ovat saatavilla tästä linkistä.

Evankeliumien synnystä

De ortu et obitu patrum 126–127

Johannes, apostoli ja evankelista, Sebedeuksen poika ja Jaakobin veli,1 oli Herran valitsema neitsyt ja Herralle muita rakkaampi. Opettajan rintaa vasten nojaten2 hän ammensi evankeliuminsa virtaavat vedet Herran sydämen pyhästä lähteestä, ja ikään kuin yhtenä paratiisin jokena3 hän vuodatti Jumalan sanan armon koko maailmaan. Hän tuli Kristuksen tilalle Kristuksen käskystä, kun hän oppilaana otti luokseen opettajansa äidin4 ja jäi tälle ikään kuin toiseksi pojaksi Kristuksen sijaan. Kun hän julisti Kristuksen evankeliumia Aasian maakunnassa, keisari Domitianus karkotti hänet kaivokseen Patmos-saarelle, jossa hän kirjoitti Ilmestyskirjan. Kun Domitianus oli saanut surmansa, senaatti kumosi Johanneksen karkotuksen ja hän palasi Efesokseen. Siellä hän Aasian maakunnan piispojen vaatimuksesta julkaisi viimeisenä evankeliumin kumotakseen harhaoppisten juonet.

De ortu et obitu patrum 134

Matteus, apostoli ja evankelista, jolla oli toisena nimenä heimonsa mukaisesti Leevi, tuli publikaanista ja synnintekijästä Kristuksen valitsemaksi.5 Ensin hän evankelioi Juudeassa ja myöhemmin julisti Makedoniassa. Hän nukkui pois Parthian vuorilla.

De ortu et obitu patrum 143–144

Luukas, evankelista ja apostolien historian kirjoittaja, oli syntyjään syyrialainen, ammatiltaan lääkäri ja taitava käyttämään kreikan kieltä. Useimmat kertovat, että hän oli käännynnäinen eikä osannut lukea hepreaa. Hän oli kuitenkin Paavalin oppilas ja erottamaton kumppani tämän matkoilla. Luukas, joka oli lapsesta lähtien täysin siveä, laati teoksen jossa evankelimi julistetaan. Hän kuoli 74-vuotiaana, ja hänet haudattiin Bityniaan.6 Mutta Konstantiuksen7 hallitessa hänen luunsa siirrettiin Konstantinopoliin.

De ortu et obitu patrum 145–146

Markus, toinen evankelista, oli Pietarin oppilas ja kasteessa hänen poikansa.8 Muutamat sanovat, että hänen evankeliuminsa on kirjoitettu Pietarin sanelusta Roomassa. Markuksen kerrotaan leikanneen peukalonsa irti, ettei häntä olisi asetettu pappeuteen.9 Kuitenkin hän ensimmäisenä piti hallussaan Aleksandrian piispanistuinta ja ensimmäisenä perusti Egyptin seurakunnan kukoistaen niin suuressa opin ja kurinalaisen elämän voimassa, että kaikki Kristuksen oppilaat seurasivat hänen esimerkkiään. Hän kuoli Neron kahdeksantena hallitusvuonna, ja hänet haudattiin kaikessa hiljaisuudessa.

De ecclesiasticis officiis 1,12,11

Uudessa testamentissa evankeliumien neljä kirjaa ovat neljän evankelistan yksinään kirjoittamia. Kerrotaan, että näistä ainoastaan Matteus kirjoitti heprean kielellä, muut kreikaksi.

Kronikka 1,238–245 ed. Martin

Tiberius, Augustuksen poika, hallitsi 23 vuotta.10 Hänen kahdeksantenatoista hallitusvuotena Herra ristiinnaulittiin, kun maailman alusta oli kulunut 5228 vuotta. Gaius Caligula hallitsi 4 vuotta. Hän siirsi itsensä jumalten joukkoon ja asetutti omalla nimellään varustetun Juppiterin patsaan Jerusalemin temppeliin. Samaan aikaan Juudeassa apostoli Matteus kirjoitti ensimmäisenä evankeliumin. Claudius hallitsi 14 vuotta. Silloin Pietari meni Roomaan kukistamaan maagi Simonin,11 ja evankelista Markus julisti evankeliumia Kristuksesta Aleksandriassa.12

Kronikka 1,257–267 ed. Martin

Domitianus, Tituksen veli, hallitsi 16 vuotta. Hän oli Neron jälkeen toinen, joka vainosi kristittyjä. Hänen aikanaan apostoli Johannes karkotettiin Patmos-saarelle. Domitianus karkotti ja surmasi monia senaattoreita. Ja hän käski tappaa kaikki, jotka olivat Daavidin sukua, jottei jäljelle jäisi yhtään kuninkaallista syntyperää olevaa juutalaista. Nerva hallitsi yhden vuoden. Silloin apostoli Johannes palasi karkotuksesta Efesokseen ja julkaisi viimeisenä evankeliumin, kun Aasian maakunnan piispat sitä häneltä vaativat. Trajanus hallitsi 19 vuotta. Vallattuaan Aasian13 ja Babylonian hän eteni Aleksanterin tavoin Intian alueelle asti. Hänen aikanaan Jerusalemin piispa Simon Kleopas ristiinnaulittiin ja apostoli Johannes nukkui pois.

Origines 5,39,26

Octavianus hallitsi 56 vuotta. Hänen hallituskaudellaan Kristus syntyi. Tiberius hallitsi 23 vuotta. Hänen hallituskaudellaan Kristus ristiinnaulittiin. Gaius Caligula hallitsi 4 vuotta. Hänen hallituskaudellaan Matteus kirjoitti evankeliumin. Claudius hallitsi 14 vuotta. Hänen hallituskaudellaan Markus julkaisi evankeliumin.14

Origines 6,2,34–39

Neljä evankeliumikirjaa ovat neljän evankelistan yksinään kirjoittamia. Ensimmäisenä Matteus kirjoitti evankeliumin heprealaisella kirjoituksella ja heprean kielellä Juudeassa. ... Toisena Markus täynnä Pyhää Henkeä kirjoitti Kristuksen evankeliumin kreikan kielellä Italiassa seurattuaan Pietaria tämän oppilaana. ... Kolmantena Luukas, joka oli evankelistoista kaikkein taitavin käyttämään kreikan kieltä, sillä hän oli lääkäri Kreikassa, kirjoitti evankeliumin piispa Teofilokselle. ... Neljäntenä ja viimeisenä Johannes kirjoitti evankeliumin Aasian maakunnassa.



Viitteet ja selitykset
1) Vrt. esim. Matt. 4:21, 10:2; Mark. 1:19, 3:17; Luuk. 5:10; Joh. 21:2.
2) Vrt. Joh. 13:23–25, 21:20.
3) Vrt. 1. Moos. 2:10–14.
4) Vrt. Joh. 19:26–27.
5) Vrt. Matt. 9:9, 10:3; Mark. 2:14; Luuk. 5:27.
6) Osassa käsikirjoituksista lukee Bitynian sijaan Betania.
7) Osassa käsikirjoituksista lukee Konstantiuksen sijaan Konstantinus.
8) Vrt. 1. Piet. 5:13.
9) Vrt. 3. Moos. 21:16–23.
10) Rooman keisareiden hallitusvuodet löytyvät helposti tästä linkistä.
11) Vrt. esim. Sulp.Sev.chron. 2,28,5 ja sen suomennoksessa nootti 8.
12) Isidoruksen itsensä muokkaamassa Kronikan toisessa versiossa lukee tässä kohdassa (Isid.chron. 2,245 ed. Martin): »... ja evankelista Markus kirjoitti evankeliumin julistaen Kristusta Aleksandriassa.»
13) On epäselvää, mitä aluetta Isidorus tässä tarkalleen tarkoittaa sanalla »Asia».
14) Tämän katkelman latinankielinen alkuteksti on hyvin tiivistä luetteloa. Suomennokseen on selvyyden vuoksi lisätty kunkin keisarin yhteyteen sana »hallitsi» ja sen yhteydessä kerrottuun tapahtumaan sanat »hänen hallituskaudellaan».


© TOMI VUOLTEENAHO 2008