Muratorin fragmentti (eli Muratorin kaanon) on Uuden testamentin kirjoituksia käsittelevä anonyymi teksti, jonka italialainen tutkija L.A. Muratori löysi milanolaisesta kirjastosta 1700-luvun alkupuolella. Fragmentti on latinankielinen, mutta se saattaa olla käännös alun perin kreikankielisestä tekstistä. Sisäisen evidenssin perusteella tekstin synty voidaan ajoittaa toisen vuosisadan jälkimmäiselle puoliskolle ja sijoittaa Rooman valtakunnan länsiosiin, vaikkakin muutamat tutkijat ovat epäilleet tätä sisäisen todistuksen luotettavuutta ja ajoittaneet tekstin 300-luvulle. Alla on Tomi Vuolteenahon laatima suomennos fragmentin riveistä 2–34, joissa käsitellään Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeja. Näiden rivien latinankielinen teksti on luettavissa tästä linkistä. Koko fragmentin suomennos on saatavilla tästä linkistä.
Evankeliumien synnystä
Muratorin fragmentti 2–34
Kolmas evankeliumi on Luukkaan mukaan. Lääkäri Luukas, jonka Paavali oli ottanut mukaansa ikään kuin lainoppineeksi,1 kirjoitti sen kuulemiensa kertomusten perusteella omissa nimissään Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen. Luukas ei ollut itsekään nähnyt Herraa lihassa, ja niinpä hän kirjoitti sen mukaan kuin pystyi saamaan selville ja aloitti kertomuksensa Johanneksen syntymästä.Neljäs evankeliumi on opetuslapsi Johanneksen. Toisten opetuslasten ja seurakuntien johtajien kehottaessa hän sanoi heille: »Paastotkaa minun kanssani kolme päivää tästä eteen päin, ja kertokaamme sitten toisillemme, millaisia ilmestyksiä kukin on saanut.» Samana yönä apostoli Andreas sai ilmestyksen, että Johanneksen tulisi kirjoittaa kaikki omissa nimissään ja muut lukisivat sen läpi.
Ja niinpä, vaikka yksittäisissä evankeliumeissa alku esitetään eri tavoilla, ei sillä ole merkitystä uskovien uskolle, koska kaikki on yhdessä johtavassa Hengessä julistettu jokaisessa evankeliumissa: syntymä, kärsimys, ylösnousemus, elämä opetuslasten kanssa ja hänen kaksi tulemistaan, ensimmäinen halveksitussa alhaisuudessa, mikä on tapahtunut, ja toinen kuninkaallisen vallan kirkkaudessa, mikä tapahtuu tulevaisuudessa.
Onko siis ihme, että Johannes niin suurella varmuudella kertoo nämä asiat myös kirjeissään, joissa hän sanoo itsestään: »Mitä olemme omin silmin nähneet, kuulleet korvillamme ja kosketelleet käsillämme, siitä me olemme teille kirjoittaneet.»2 Tällä tavalla hän ilmaisee, että hän ei ole ainoastaan katsellut ja kuunnellut kaikkia Herran ihmeitä vaan on myös kirjoittanut niistä järjestykseen asetellun esityksen.
Viitteet ja selitykset
1) »Ikään kuin lainoppineeksi» on suomennos latinan sanoista »quasi ut iuris studiosum», joiden tulkinta on epävarma.
2) Vrt. 1. Joh. 1:1–4.