KIRJE 25Cyprianus tervehtii veljeään Caldoniusta.1 Olen saanut kirjeesi, rakas veljeni. Se oli hyvin asiallinen ja täynnä oikeamielisyyttä ja uskoa. Enkä lainkaan ihmettele, että sinä, joka olet erinomaisesti harjaantunut ja perehtynyt Raamatun kirjoituksiin, toimit kaikessa varovaisesti ja harkitusti. Olet aivan oikeassa veljillemme myönnettävän armahduksen1 suhteen. He ovat itse hankkineet sen itselleen todellisella katumuksellaan ja kunniakkaalla Herran tunnustamisellaan. Heidät on julistettu syyttömiksi omien sanojensa perusteella, kun aikaisemmin he olivat omilla sanoillaan tuominneet itsensä syyllisiksi.2 He ovat siis pesseet pois koko synnin. Herran avulla he ovat myöhemmällä urheudellaan pyyhkineet pois aikaisemman tahransa. Sen vuoksi heidän ei enää tule ikään kuin maahan lyötyinä maata paholaisen vallan alla, kun he karkotetuiksi tullessaan ja kaiken omaisuutensa menettäen ovat nostaneet itsensä pystyyn ja seisovat yhdessä Kristuksen kanssa. 2 Kunpa vain muutkin lankeemuksensa jälkeen tällä tavalla katuen palaisivat aikaisempaan tilaansa! Mutta nyt he kiivaasti vaatien yrittävät malttamattomina ja röyhkeästi kiristää itselleen armahduksen.3 Jotta tietäisit, kuinka olen heidän asiansa suhteen menetellyt, lähetän sinulle kirjan, jossa on kopiot viidestä kirjeestä, jotka olen kirjoittanut seurakuntamme viranhaltijoille, maallikoille, marttyyreille ja tunnustajille.4 Monet kollegamme5 ovat jo hyväksyneet nämä kirjeet lähetettyäni heille niistä kopiot. He ovat myös vastanneet minulle kirjoittaen, että hekin ovat katolisen uskon mukaisesti asettuneet kanssani samalle kannalle tässä asiassa.6 Lähetä sinäkin nämä kirjeet kaikille niille kollegoillemme, joille vain pystyt, jotta me kaikki olisimme Herran käskyjen7 mukaisesti yksimielisiä toimissamme ja päätöksissämme. Rakas veljeni, toivon sinun aina voivan hyvin. Viitteet ja selitykset |
|||
© TOMI VUOLTEENAHO 2006 |
|||